Jatkosota - Suur-Suomea rakentamassa

19 touko 2022

”Viipuri on jälleen meidän. Viipurin linnan tornissa liehuu jälleen Suomen siniristilippu. Se lännen etuvartio itää vastaan on jälleen lännen käsissä, oikeissa käsissä, meidän suomalaisten käsissä.”

Näin totesi Rintamareportteri Matti Aro 30.8.1941.

Jatkosodan ensimmäiset taistelut etenivät voitokkaasti. Salamasodalla edenneet suomalaisjoukot ylittivät vanhan rajan jo heinäkuun lopulla 1941 ja samaisen vuoden aikana Suomi miehitti historiansa laajinta aluetta.

Salamasota tarkoittaa nopeaa puolustuslinjojen läpi suunnattavaa hyökkäystä vihallisen taistelevien yksikköjen lamauttamiseksi.

Joulukuussa 1941 hyökkäys kuitenkin pysäytettiin ja alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe.

Tämä artikkeli sukeltaa Jatkosodan hyökkäysvaiheen pyörteisiin, elämään asemasodan aikaisissa bunkkereissa ja lopulta Neuvostoliiton Suurhyökkäykseen kesäkuussa 1944 ja rauhan syntymiseen!

Jos et ole nähnyt mun ensimmäistä jatkosota-videoo, niin voit katsota sen tästä:

Tämän artikkelin voit puolestaan katsoa alla olevalta videolta

Suomen tavoitteet jatkosodassa

Suomalaisille sotilaille oli selvää, että jatkosodan tavoitteena oli ainakin vuoden 1939 rajojen palauttaminen. Mutta kuten tiedämme, suomalaiset sotilaat astelivat vanhojen rajojen yli ja painuivat pitkälle Neuvostoliiton puolelle.

Tämä oli käynyt ilmi jo Mannerheimin Miekantuppipäiväkäskystä, josta edellisessä videossa puhuttiin. Taustalla oli ajatus suomalaisesta kansallisvaltiosta, jossa suomalaissukuisten Karjalaisheimojen alueet liitettäisiin takaisin Suomeen.

Vaikka tämä päämäärä olikin selvää Armeijan ylipäällikkö Mannerheimille, niin Suomen valtionjohdolle tavoitteet eivät olleet täysin selviä. Presidentti Risto Ryti teetti lukuisia erilaisia selvityksiä, joilla hän haki perusteluja sille, mitkä alueet kuuluisivat Suomeen.

Suomessa uskottiin laajasti Saksan sotamenestykseen ja ajateltiin, että sodan jälkeen Neuvostoliittoa ei välttämättä enää olisi, vaan alueet olisivat Saksan hallussa. Suomen tavoitteet kytkeytyivät siis hyvin vahvasti saksalaisten suorittamiin aluevaltauksiin.

Karjalan suunnassa olevien tavoitteiden lisäksi, suomella oli tavoitteita myös Pohjoisessa, jossa tavoiteltiin Murmanskin aluetta ja osaa luonnonvaroiltaan rikkaasta Kuolan niemimaasta. Kuten edellisessä videossa mainittiin, Pohjois-Suomessa saksalaiset ja saksalle alistettu Suomen armeijakunta jäivät kauas tavoitteistaan.

Suur-Suomea rakentamassa

Jos Pohjoisessa tavoitteet eivät täyttyneet, niin etelässä Suomi niitti nopeasti menestystä. Lieksan tasalta eversti Erkki Raappanan johtama 14. divisioona lähti etenemään kohti Rukajärveä, joka vallattiin syyskuussa.

Laatokan Karjalan kautta Suomen armeija eteni Aunuksen Karjalaan aina Syvärille asti, joka saavutettiin 7.9. Jos tätä on maantieteellisesti hankala hahmottaa, niin tämä tästä kuvasta voi olla apua. Syväri on 224 kilometriä pitkä joki, joka laskee Euroopan toiseksi suurimmasta järvestä Äänisestä Euroopan suurimpaan järveen, Laatokkaan.

Syväriltä suomalaisten hyökkäys kääntyi kohti Petroskoita, jonka suomalaiset miehittivät lokakuun alussa 1941. Kyseessä oli Jatkosodan hyökkäysvaiheen yksi tärkeimmistä saavutuksista. Petroskoin valtaamisen jälkeen Suomen asettama alueen miehityshallinto käytti kaupungista nimeä Äänislinna.

Petroskoista hyökkäys eteni kohti Äänisjärven pohjoispäätä, jossa sijaitsi Karhumäen kaupunki. Siellä suomalaisten hyökkäys pysähtyi lopulta joulukuun alussa.

Suomen hyökkäys Karjalan kannaksella pysäytettiin syykuussa 1941 suurin piirtein vanhan rajan tuntumaan. Suomalaiset olivat nyt siis hyvin lähellä Leningradia, jota saksalaiset piirittivät armottomasti.

Neuvostoliitto oli jo ennen tätä tarjonnut Suomelle rauhansopimusta, josta kuitenkin kieltäydyttiin. Tämä tapahtui siis jo ennen Viipurin valtaamista, eikä vuoden 1939 rajoja oltu vielä siis saavutettu.

Saksalaiset olivat jo elokuuhun mennessä pyytäneet kahdesti, että suomalaiset osallistuisivat Leningradin kaupungin valtaukseen. Mannerheim torjui kuitenkin nämä pyynnöt perustellen, että Suomen armeija kuihtuisi kokoon, jos se lähtisi taistelemaan Leningradista.

Pietarilla, eli tuolloisella Leningradilla, oli erityinen sija Mannerheimin elämässä. Vuosina 1887-1904 Mannerheim opiskeli Pietarissa Nikolain ratsuväkiopistossa ja palveli keisarillisen Venäjän armeijassa.

Mannerheim on Venäjällä edelleen ristiriitainen hahmo. Hänelle pystytettiin vuonna 2016 Pietariin muistolaatta. Vaikka osa Venäläisistä arvostikin Mannerheimia, niin muistolaatan pystytyksen yhteydessä esiintyi myös runsaasti vastarintaa.

No jos palataan jälleen Jatkosotaan, niin todetaan vielä, että Mannerheimillä saattoi myös olla henkilökohtaisia syitä, edellä mainituista asioista johtuen, ettei hän halunnut Suomen osallistuvan Leningradin piiritykseen.

Toisaalta Suomi vaikeutti osaltaan Neuvostoliittolaisten oloja Leningradissa, koska se oli edennyt pohjoisessa syvärille asti.

Vuoden 1941 loppuun mennessä kaikki suomalaisten hyökkäyslinjat olivat siis pysähdyksissä.

On selvää, ettei Neuvostoliitto katsonut hyvällä Suomen laajenemispyrkimyksiä ja sotimista Saksan rinnalla. Neuvostoliitto vaati useaan otteeseen Britanniaa julistamaan sodan Suomelle. Näin myös kävi ja Britannia julisti sodan Suomelle itsenäisyyspäivänä 6.12.1941. Tosin tätä oli edeltänyt Brittanian pääministeri Winston Churchillin Marsalkka Mannerheimille lähetetty yksityinen kirje, jossa hän pahoitteli tulevaa sodanjulistusta

Jo ennen sodanjulistusta, 30.7.1941, Britannian kuninkaallisen laivaston lentotukialuksilta oli noussut lentokoneita, jotka olivat pommittaneet Suomessa sijannutta Liinahamarin satamaa. Tämän lisäksi Britannia ei kuitenkaan harjoittanut Suomea kohtaan muita sotatoimia.

Suomen joukkojen edetessä myös suhteet muihin maihin huononivat ja Australia, Kanada ja Uusi-Seelanti toimittivat Suomelle sodanjulistuksen

Jatkosodan hyökkäysvaihe oli vienyt kolmessa kuukaudessa yli 20 000 sotilaan hengen. Vuonna 1941 kaatui sotilaita enemmän kuin koko talvisodassa ja enemmän kuin vuoden 1944 suurhyökkäyksessä.

Elämää juoksuhaudoissa (Asemasota)

Joulukuussa 1941 suomalaisten hyökkäys oli siis pysähtynyt kaikilla rintamilla. Tästä alkoi asemasotavaihe. Tuossa vaiheessa sotilaat eivät varmasti uskoneet, että asemasota tulisi kestämään 2,5 vuoden ajan ja vuoden 1941 Joulua vietettiin toiveikkaissa tunnelmissa.

Asemasotavaiheen suurimpia haasteita oli säilyttää miesten toimintakyky kaukana kotona todella karuissa olosuhteissa. Asemasodassa puhdetyöt muodostuivat juoksuhaudoissa oleileville sotilaille tärkeiksi. Puhdetöillä tarkoitettiin jatkosodan yhteydessä rintamamiesten tekemiä erilaisia käsitöitä.

Puhdetöinä tehtiin esimerkiksi kalusteita tai puu- ja tuohiastioita, laajimmillaan jopa kokonaisia rakennuksia. Puhdetöiden lisäksi rintamamiesten ikävää ja tylsistymistä torjuivat urheilu ja rintamaa kiertävät viihdytysjoukot.

Vaikka asemasotaan kuuluikin suurelta osin ajan tappamista juoksuhaudoissa, niin ajoittain myös kiivaita taisteluita käytiin. Asemasodan aikana oli myös runsaasti kaukopartiotoimintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaiset taistelijat saattoivat olla satoja kilometrejä Neuvostoliiton linjojen takana.

Kaukopartiotoiminnassa oli kyse tiedustelun lisäksi myös sotilaallisista toimista. Esimerkiksi kaukopartio oli Kannaksella katkaissut Karjalan junaradan heinäkuun lopulla 1941.

Jos olosuhteet juoksuhaudoissa olivat kehnot, niin vielä kehnommat ne olivat kaukopartiossa, jossa miehet joutuivat toimimaan erittäin kovissa olosuhteissa vihollisten linjojen takana. Tuolloin esimerkiksi ruoasta oli usein pulaa. Kaukopartiotehtäviin valittiinkin yleensä nuoria ja kovakuntoisia miehiä.

Mä haluaisin ite tutustua kaukopartiotoimintaan huomattavasti enemmän. Luulen, että aiheesta saisi myös aika hyvän videon. Kerro tuolla kommenteissa, jos sellainen sua kiinnostaa.

Itä-Karjalan keskitysleirit

Suomen valloitettua alueita Neuvostoliitolta, perustettiin alueelle myös keskitysleirejä. Nimi otettiin saksasta, vaikkakaan ne eivät olleet aivan samanlaisia kuin saksalaismalliset tuhoamisleirit.

Tähän väliin on pakko mainita mun vierailusta Auschwitzin keskitysleirillä, josta julkaisin äskettäin myös videon. Jos et oo nähny tätä videota, niin suosittelen ehdottomasti katsomaan. Omasta mielestä yksi mun onnistuneimmista videoprojekteista.

Vuonna 1943 Itä-Karjalan leirejä alettiinkin kutsumaan nimellä siirtolaisleirit. Natsien harjoittamat hirveydet keskitysleireillä olivat tässä vaiheessa jo melko laajasti tiedossa ja suomalaiset halusivat, aivan ymmärrettävästi, tehdä pesäeron saksalaisten tuhoamisleireihin.

Itä-karjalan väestö jaettiin joko luotettaviksi tai epäluotettavaksi kansallisuuden perusteella. Vallatun alueen väestö eroteltiin suomensukuisiin ja vihollismaan väestöön ja jälkimmäiset joutuivat näihin siirtoleireihin.

Tätä perusteltiin Suomessa siten, että Itä-Karjalan suomensukuinen väestö oli joutunut miehityksen kohteeksi. Tuolloin ajateltiin, että Suomen kansan vuosisatoja kestänyt Ruotsin ja Venäjän toimesta tapahtunut kahtiajako saataisiin vihdoin korjatuksi.

Vaikkakaan siirtolaisleirit Itä-Karjalassa eivät olletkaan verrattavissa natsien keskitysleireihin, niin ei ihmisiä näillä leireillä pidetty kuin kukkaa kämmenellä ja kuolleisuus oli merkittävästi suurempi kuin saman alueen vapaan väestön keskuudessa.

Hitler vierailee Mannerheimin syntymäpäivillä

Pian asemasotavaiheen alettua sota Euroopasta laajeni todelliseksi maailmansodaksi. 7. joulukuuta 1941 Japanin keisarikunta, joka oli Saksan liittolainen Tyynellämerellä, teki 2 403 yhdysvaltalaisen hengen vaatineen yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain laivastotukikohtaan Pearl Harborissa.

Kolme päivää myöhemmin Adolf Hitler puolestaan ilmoitti, että Saksa oli julistanut sodan Yhdysvalloille. Italia ja Albania yhtyivät sodanjulistukseen. Oli selvää, että tämä kaikki aiheutti hankaluuksia myös Suomelle. Suomen suhteet Yhdysvaltoihin heikkenivät, koska Suomi taisteli Saksan rinnalla, joka puolestaan oli Japanin liittolainen.

Maailmanpoliittisesti merkittävä asemasodan tapahtuma oli kesäkuussa 1942, kun Adolf Hitler vieraili onnittelemassa Marskalla Mannerheimia tämän 75-vuotispäivänä. Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa syy Hitlerin Suomen vierailulle. Hän halusi osoittaa, että Saksalaiset taistelivat myös demokraattisen maan, kuten Suomen rinnalla.

Käännekohtana Stalingradin taistelu

Vieraillessaan Mannerheimin syntymäpäivillä Hitlerin mieltä varjosti jo Saksan heikko sotamenestys. 23.8.1942 alkoi taistelu Stalingradin kaupungista. Taisteluun osallistui 5 miljoonaa sotilasta ja se oli aikanaan suurin koskaan käyty taistelu.

Stalingradin taistelussa Saksa liittolaisineen valtasi liki kokonaan etelävenäläisen Stalingradin kaupungin. Neuvostoarmeijan onnistui kuitenkin saartamaan noin 250 000 akselivaltojen sotilasta mottiin ja tuhoamaan joukot torjuttuaan saksalaisten vastahyökkäyksen. Lopullisesti Stalingradin taistelu tuli päätökseen alkuvuodesta 1943.

Stalingradin taisteilu oli yksi toisen maailmansodan verisimmistä taisteluista. Kaiken kaikkiaan Stalingradin taistelussa Akselivallat menettivät lähes miljoona sotilasta, joka oli noin neljännes koko itärintaman vahvuudesta. Tästä Saksa liittolaisineen ei enää toipunut. Puna-armeija puolestaan menetti Stalingradin taistelussa 750 000 miestä ja yli 40 000 siviiliä kuoli.

Stalingradin taistelu oli koko toisen maailmansodan käännekohta, jossa Saksan sotaonni kääntyi lopullisesti. Kuten olen jo useasti tällä videolla maininnut, niin Suomen käymä jatkosota oli hyvin vahvasti kytköksissä Saksan sotamenestykseen! Niimpä Stalingradin taistelun lopputulos merkitsi myös huonoa Suomen kannalta.

Yhdysvallat tarjoutui maaliskuussa 1943 Rauhanvälittäjäksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Presidentti Risto Ryti lähetti yhdysvaltojen presidentti Rooseveltille kirjeen, jossa hän ilmoitti, että rauhanneuvottelujen pohjaksi tuli asettaa vuoden 1939 rajat. Lievennykseksi Ryti mainitsi, että Suomi olisi valmis keskustelemaan joidenkin alueiden luovutuksesta Karjalan kannaksella.

Myös Neuvostoliitto toimitti omat ehtonsa Yhdysvaltoihin. Ne olivat Suomen kannalta murskaavat. Suomen olisi vetäydyttävä Talvisodan päättäneen Moskovan rauhan rajalle. LIsäksi Neuvostoliitto vaati, että Suomi korvaisi 50 prosenttisesti Neuvostoliitolle aiheuttamansa sotavahingot.

Neuvostoliitolla ja Josif Stalinilla oli toisaalta nyt esittää koviakin vaatimuksia. Stalingradin taistelu oli Neuvostoliiton kannalta todella tärkeä ja se teki Stalinista maailman silmissä ensimmäisen miehen, joka oli kukistanut Adolf Hitlerin. Stalingradin taistelun jälkeen Stalinin johtama Neuvostoliitto alkoi raivokkaan taistelun Hitlerin johtamaa Natsi-Saksaa vastaan.

Stalinin, Churchill ja Roosevelt kokoontuivat ensimmäiseen huippukokoukseensa Teheraniin marras-joulukuun vaihteessa 1943. Monen muun asian lisäksi myös Suomen kohtaloa sivuttiin.

Puna-Armeijan suurhyökkäys Karjalan kannaksella

Vuoden 1944 aikana Suomen kohtalo kävi koko ajan yhä tukalammaksi ja tukalammaksi. Neuvostoliitto käytti Suomea kohtaan järeämpiä painostuskeinoja ja pommitti Helmikuussa 1944 siviilikohteita Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Suomi ei kuitenkaan suostunut Neuvostoliiton rauhanehtoihin, vaikka sitä painosti lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat.

Pian Neuvostoliiton rauhanehdot kovenivat jälleen. Nyt vaatimuslistalla oli edellisten kohtien lisäksi se, että saksalaiset oli häädettävä tai eristettävä Suomesta huhtikuun loppuun mennessä.

Kesäkuun 9. päivänä Stalinin mitta oli täysi ja puna-armeija alotti Karjalan kannaksella suurhyökkäyksen. 400 pommikonetta ja 6500 tykkiä moukaroivat Suomen asemia, eikä Suomella ollut muuta vaihtoehtoa kuin perääntyä.

Puolitoista viikkoa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen Neuvostoliittolaiset olivat vallanneet takaisin Viipurin, joka antautui käytännössä ilman taisteluita. Karjalan kannaksen asukkaat joutuivat lähtevään jälleen evakkoon.

Suomalaisten perääntyessä Kannaksella Mannerheim sai Rytiltä valtuudet pyytää apua Saksalta. Sitä myös saatiin ja saksalaiset toimittivat suomeen esimerkiksi panssarintorjunta-aseita ja lähettivät suomalaisten tueksi kaksi lentolaivuetta. Myös saksalainen jalkaväkidivisioona saapui suomalaisten avuksi.

Jatkosodan viimeiset taistelut

Suomi oli todellisessa ahdingossa ja Saksa tietysti käytti tilannetta hyväkseen. Aseavun ehdoksi asetettiin, että Suomi ei solmi Neuvostoliiton kanssa erillisrauhaa. Saksan ulkoministeri Von Ribbentrop matkusti Helsinkiin 22.6 ja esitti että presidentti Rytin olisi sitouduttava sodan jatkamiseen.

Näin myös tehtiin! Tärkeää on huomata, että presidentti Ryti teki sopimuksen omissa nimissään eikä varsinaista valtiosopimusta tehty.

Suomalaiset saivat tämän jälkeen rivinsä kootuksi ja onnistuivat torjuntataisteluissa Talissa ja Ihantalassa 20 km päässä Viipurista. Lopulta taistelut päättyivät Karjalan kannaksella 1944 suomalaisten torjuntavoittoon.

Aivan viimeinen taistelu käytiin Ilomantsin läheisyydessä, jossa suomalaiset kuitenkin pysäyttivät puna-armeijan etenemisen rajulla vastahyökkäyksellä! Tämän jälkeen Neuvostoliitosta saapui ilmoitus, että maa olisi valmis neuvottelupöytään suomalaisten kanssa.

Saksalaisjoukkojen karkoittaminen Suomesta

Oli selvää, että Suomessa olevat saksalaisjoukot olivat lopullisen rauhansopimuksen esteenä. Tämä johtikin lopulta Suomen ja Saksan väliseen Lapin sotaan, jota käytiin 15.9.1944-27.4.1945.

Lapin sodasta tulee mun kanavalle vielä joskus oma videonsa, joten tuon sodan taisteluita ei käydä tällä videolla sen tarkemmin läpi.

Lapin sodan puhjettua Neuvostoliitto ei heti suostunut solmimaan lopullista rauhaa ja Moskovassa allekirjoitettiin 19.9.1944 välirauha.

Rauhanehdot olivat tiukat. Suomen tuli luovuttaa Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon. Lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Porkkalan 50 vuodeksi Neuvostoliitolle.

Lisäksi vaadittiin, että Saksan joukot oli karkotettava maasta ja saksalaisten omaisuus luovutettava liittoutuneille.

Neuvostoliiton vaatimukset koskivat myös Suomen armeijan vahvuutta, joka piti supistaa 42 000 mieheen. Myös kaikki Neuvostoliiton vastaiset järjestöt, piti lakkauttaa pysyvästi. Tämän kohtalon koko myös Lotta Svärd. Lottajärjestön huolto- ja avustustoimintaa jatkamaan perustettiin syksyllä 1944 Suomen Naisten Huoltosäätiö.

Vaikka Suomen ja Neuvostoliiton väliset sotatoimet olivatkin loppuneet, toinen maailmansota kävi edelleen kuumana. Lopulliset rauhansopimukset solmittiin Saksaa ja Japania lukuunottamatta kaikkien maiden kesken Pariisin rauhassa vuonna 1947.

Tällöin myös uusittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen rauhansopimus suurin piirtein samanlaisena, mitä se oli Moskovan välirauhan sopimuksessa kirjoitettu!