Josif Stalin - Kipua ja kärsimystä

Petteri Mikkonen
Petteri Mikkonen

Josif Stalin on yksi historian tuhoisimmista diktaattoreista. Hänen valtakaudellaan Neuvostoliitossa miljoonat ja taas miljoonat ihmiset joutuivat vankityöleireille ja valtava määrä ihmisiä teloitettiin!

Kuka oli Josif Stalin ja miten hän pääsi kiinni vallankahvaan. SIitä otetaan selvää tässä artikkelissa

Katso artikkeli videomuodossa

Stalinin lapsuus ja nuoruus

Aloitetaan Stalinin tarina sieltä loogisimmista päästä, eli syntymästä. Josif Vissarionovitš Džugašvili syntyi 18.12.1878 Gruusian eli nykyisen Georgian Gorissa. Hänen isänsä, Besarion Vanovits Dzugasvili, oli suhteellisen menestynyt suutari, jonka elämää kuitenkin varjosti alkoholismi. Josifin äiti, Jekaterina Geladze, oli köyhästä perheestä ja harras uskovainen.

Sekä Josifin isä, että äiti olivat väkivaltaisia. Jatkuva väkivallan uhka varjostikin nuoren Josifin elämää ja tekivät hänestä varauksellisen muita ihmisiä kohtaan. Josifin myöhemmille hirmuteoilla on haettu usein selitystä hänen lapsuudestaan ja varmasti kaltoin kohtelulla saattoi olla jotain tekemistä asian kanssa.

Josifin ollessa nuori hänen isänsä suutarin verstaan tilanne alkoi huonontua ja perhe joutui muuttamaan useita kertoja kymmenen vuoden aikana. Josifin tiedetään sairastelleen paljon ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Isorokkoon hän sairastui vuonna 1884 ollessaan seitsemän vuotias. Tästä seurasi Josifin arpinen naama, josta vuosia myöhemmin hän sai myös lisänimen Tšopura eli rokonarpinen.

Etenkin Josifin äiti toivoi pojastaan pappia ja Josif tiedetään pyrkineen monta kertaa kouluun, joka oli tarkoitettu vain pappien pojille, mitä hän ei siis ollut. Sinnikkyys palkittiin ja lopulta vuonna 1888 Josif pääsi Gorin hengelliseen kouluun, jossa hän menestyi hyvin opinnoissaan. Kuri koulussa oli erityisen kovaa ja pienimmästäkin virheestä sai fyysisen kurinpalautuksen.

Gorin hengellinen koulu. Stalin ylärivissä keskellä

Josif valmistui Gorin hengellisestä koulusta 1894 ja siirtyi tämän jälkeen Tbilisin hengelliseen seminaariin. Tuossa koulussa Josifin uskonnollinen maailmankuva alkoi pikkuhiljaa muuttua ja hän kävi kiivaita uskonnollisia väittelyitä opiskelutovereidensa kanssa. Josif myös ajautui useisiin väittelyihin seminaarissa olleiden pappien kanssa ja lopulta hänen auktoriteettivastaisuutensa alkoi käydä ongelmalliseksi. Lopulta Josif hylkäsi uskon ja kääntyi ateismiin! Hänet erotettiin seminaarista 1899.

Maanalainen toiminta

Samaan aikaan kun Stalin usko hiipui hän alkoi kiinnostua Karl Marxin kirjoituksista. Vuotta ennen Josifin erottamista seminaarista oli Venäjällä perustettu Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue jonka tarkoituksena oli yhdistää Venäjän vasemmisto. Työväenpuolueen johtohahmoihin kuuluivat e Julius Martov, Lev Trotski ja Vladimir Lenin.

Noihin aikoihin Josif otti käyttöönsä peitenimen Koba, jonka arvellaan tulevan erään georgialaisen kirjan päähenkilöstä. Nimi Stalin ei siis ollut tässä vaiheessa vielä käytössä.

Hieman erikoisena sivujuonteena tarinassa mainittakoon, että nuorena miehenä Josif oli kiinnostunut runoudesta ja sepittikin useita rakkausrunoja, joita luettiin Georgian kouluissa vielä 1970-luvulla. Nämä runot oli merkitty tuntemattoman tekijän luomuksiksi eikä Stalin koko elämänsä aikana myöntänyt kirjoittaneensa hempeitä rakkausrunoja.JoJo

Josif Stalin (Koba)

Josif oli uuden peitenimensä turvin perustamassa Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen Tbilisin komiteaa. Tsaarin ajan Venäjällä useita komitean jäseniä vangittiin ja karkoitettiin. Josif oli paennut vangitsemisia Batumin satamakaupunkiin, jossa hän yllytti työläisiä lakkoihin ja väkivaltaisiin mielenosoituksiin! Vuonna 1902 Josif vangittiin ensimmäisen kerran ja seuraavana vuonna hänet karkoitettiin Siperiaan.

1903 Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolue jakaantui kahtia. Tämän seurauksena syntyi Julius Martovin johtamat Menševikit ja Vladimir Leninin johtamat Bolševikit

Vuonna 1904 Josifin onnistui paeta Siperiasta ja hän jatkoi maanalaista toimintaansa. Hänen tehtäviinsä kuuluivat esimerkiksi pankkiryöstöjen järjestelyt ja erilaiset terroriteot. Hänen menestyneet suorituksensa puolueen hyväksi huomattiin ja Josif valittiin tapaamaan Leniniä 1905 Tampereella.

Siperiasta tuli Josifille tuttu paikka, sillä hänet karkoitettiin sinne vuosina 1902-1913 yhteensä kahdeksan kertaa. Syynä tähän oli vallankumouksellinen toiminta. Viimeisin reissu 1913 kesti hieman pitempään, aina vuoden 1917 vallankumoukseen saakka.

Vuonna 1910 Josif oli omaksunut itselleen uuden salanimen Stalin joka kääntyy suomeksi Teräsmies. Stalin nimen myötä Josif halusi peittää Georgialaiset juurensa. Syynä tähän on se, että Stalin piti Georgialaisia heikkoina, eikä Stalin voinut sietää heikkoutta. On myös arveltu, että Stalin nimen myötä Josif halusi olla vertailukelpoinen Vladimir ”Lenin” Uljanovin kanssa.

Lenin ja Stain Tampereella 1905

Stalin etenee kommunistisessa puolueessa

Venäjän keisarikunta oli 1910-luvulla vaikeuksissa, johon syynä olivat ensimmäinen maailmansota ja yhteiskunnalliset kysymykset. Vuoden 1905 vallankumouksen seurauksena perustettu kansanedustuslaitos eli valtakunnanduuma joutui ajoittain tsaarin hajoittamaksi, mikä johti levottomuuksiin.

Lopulta Venäjän huonosti varustellun ja johdetun armeijan saksalaisille kärsimät valtavat tappiot ensimmäisessä maaimansodassa aiheuttivat hallinnolle liian suureen haasten ja helmikuussa 1917 tapahtui vallankumous jossa valta siirrettiin väliaikaiselle hallitukselle. Tämä ei kuitenkaan vakauttanut tilannetta ja lopulta tapahtui niin kutsuttu lokakuun vallankumous, jossa valta siirtyi Bolševikeille. Maltillisemmat Menševikit vastustivat lokakuun vallankumousta, mutta lopulta heidän vastarintansa tukahdutettiin.

Lokakuun vallankumous

Maaliskuussa 1918 Bolševikit vaihtoivat nimekseen Venäjän kommunistinen puolue. Tällöin puolueen jäseniä alettiin myös kutsua kommunisteiksi. Samaisena keväänä Stalin sai ensimmäiset sotilaalliset tehtävänsä. Tuolloin Moskova ja Pietari kärsivät nälänhädästä ja puolueen johdossa ollut Lenin määräsi Stalinin selvittämään, kuinka kaupunkeihin saataisiin lisää ruokaa.

Stalin oli saanut Leniniltä laajat valtuudet selvittää asia mahdollisimman pian. Niimpä Stalin matkasi apuriensa ja noin 400 aseistautuneen sotilaan kanssa Tsaritsyniin eli nykyiseen Volgogradiin junalla. Valtaoikeuksien myötä Stalin aloitti välittömästi mittavat vangitsemiset sekä teloitukset ja ruokaa päästiin kuljettamaan Pietariin ja Moskovaan.

Kesällä 2018 Stalin oli joukkoineen edelleen Saritsynin ympäristössä. Tuolloin Bolševikkejä vastustaneet valkoiset hyökkäsivät Stalinin joukkojen kimppuun. Trostki lähetti Stalinin avuksi sodankäynnin asiantuntijoita. Tämä ei Josifia miellyttänyt ja hän teloitti kaikki asiantuntijat epäluotettavina. Tämä sai Trotskin epäilemään yhä enemmän Stalinin kykyä toimia johtajana.

Keväällä 1922 Stalinille annettiin bolševikkipuolueen sihteeristön pääsihteerin virka. Arvellaan, että Lenin oli perustanut kyseisen viran rauhoittaakseen puolueen sisäisiä kiistoja.

Stalin pääsee valtaan

Neuvostoliiton isähahmo Vladimir Iljitš Lenin kuoli 21.1.1924 vain 53 vuotiaana. Hänen kuolinsyykseen todettiin raju sydänkohtaus. Lääkärin suorittaessa ruumiinavausta hän totesi Leninin verisuonet kivikoviksi ja pahasti kalkkeutuneiksi. Tähän väliin on mainittava, että kaikki eivät usko tähän tarinaan. Joidenkin mukaan Stalin olisi myrkyttänyt Leninin.

No joka tapauksessa Leninin kuoleman jälkeen herrat Stalin, Zinovjevin ja Kamenevin ottivat vallan ksiinsä. Stalin toimi uusien liittolaistensa kanssa häikäilemättömästi ja karkotti Trotskin kannattajiensa kanssa ensin puolueesta ja sitten koko maasta. Vuosia myöhemmin Trotski joutui Stalinin järjestämän salamurhan uhriksi.

Stalin lujitti valtaansa järjestämällä siten, että kaikki kommunistisen puolueen merkittävät paikat olivat häntä myötäilevillä ihmisillä. Lopullisesti Stalin sai kaiken vallan keskitettyä itsellensä 1929. Tämän jälkeen alkoikin sitten toden teolla tapahtua.

Kolhoosit, Kulakit ja ojennusleirit

Stalinin päästyä kiinni vallan kahvaan hän päätti laittaa Neuvostoliiton kuntoon! Jo aikaisemmin oli aloitettu maatalouden kollektivisointi. Jos termi ei ole tuttu, niin kollektivisoinnilla tai kollektivoinnilla tarkoitetaan sosialistisissa maissa toteutettua maatilojen pakko-ottamista yhteiskunnan haltuun. Samalla yksityisomistus lakkautettiin ja tiloja yhdistettiin suuriksi kollektiivitiloiksi eli kolhoosekseiksi tai valtiontiloiksi eli sovhooseiksi.

Stalinin päästyä valtaan diktaattori lopetti Leninin aloittaman suhteellisen rauhallisesti sujuneen kollektivisoinnin ja otti käyttöön huomattavasti rajummat otteet. Stalin kutsui varakkaita talonpoikia kulakeiksi. Kulakit eivät olleet mitään kroisoksia, vaan omistivat tyypillisesti 10 hehtaaria maata ja pari lehmää. Tällaisia maanviljeliperheitä oli neuvostoliitossa vuonna 1927 noin 750 000 kappaletta.

Josif Stalin oli armoton johtaja // Shutterstock


Stalin kuitenkin ilmoitti heidän olevan riistäjiä. Niimpä kulakkeina murhattiin jopa miljoonia ja jäljelle jääneet talonpojat kärrättiin kolhooseihin. Monin paikoin myös karja tapettiin, mikä johti valtavaan nälänhätään. Kaikesta tästä Stalin syytti kulakkeja.

Neuvostoliittoon oli perustettu jo ennen Stalinia gulaggeja eli ojennusleirejä, joita hallinnoi Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin NKVD:n GULAG niminen osa. En tiedä, onko tuo ojennusleiri ihan täysin leirejä kuvaava termi. Kyseiset leirit olivat nimittäin hyvin samanlaisia kuin Keskitysleirit naitsisaksassa. Tällaisia leirejä oli Neuvostoliitossa parhaimmillaan noin 30 000 kappaletta.

Näihin leireihin Stalin sitten lähetti kaikki häntä vastustaneet ihmiset. Useissa tilanteissa järjestettiin niin kutsuttuja näytösoikeudenkäyntejä, jossa syylliset oli valikoitu jo etukäteen. Näiden näytösoikeudenkäyntin kauttaa ojennusleireille saatiin myös esimerkiksi insinöörejä, joita tarvittiin massiivisten hankkeiden suunnitteluun.

Ojennusleireihin lähetetyiden Joukossa oli aivan tavallisten työläisten lisäksi esimerkiksi tieteilijöitä, edellä mainittuja insinöörejä ja poliitikkoja. Moni joutui ojennusleirille pelkästään sen takia, että hänen sanottiin ajatuksissaan kritisoivan Stalinin johtamaa neuvostovaltiota.

Stalinin vahva henkilökultti ja varjeltu yksityisyys

Stalin varjeli tarkkaan yksityisyyttään ja näyttäytyi usein ulospäin hauskana ja vitsailevana hahmona. Jotain hänen yksityiselämästään kuitenkin tiedetään.

Stalin meni ensimmäisen kerran naimisiin vuonna 1905 Jekaterina Svanidzen nimisen naisen kanssa. Tästä avioliitosta syntyi vuonna 1907 Jakov niminen poika. Avioliitto Jekaterinan kanssa kuitenkin päättyi jo samana vuonna Jekaterinan kuolemaan.

Stalin meni uudelleen naimisiin vuonna 1918 sihteerinsä, 18-vuotiaan Nadežda Allilujevan kanssa. Heillä oli merkittävä ikäero, sillä Stalin oli tuolloin jo 41-vuotias. Jälkimmäisestä avioliitosta syntyi kaksi lasta. Vasili-poika syntyi 1919 ja Svetlana tytär 1928. Tämä avioliitto oli alusta asti riitaisa ja päättyi vuonna 1932 Nadežda tehdessä itsemurhan.

Jotkin lähteet väittävät, että Stalinilla olisi ollut neljäs lapsi, poika nimeltä Konstantin Kuzakov, erään Siperiassa vietetyn karkotusaikaisen naisen kanssa. Stalininilla on huhuttu olleen myös muita vaimoja kahden edellä mainitun lisäksi.

Stalin oli lyhyt mies, ainoastaan 160 cm, jonka johdosta puheita pitäessään hänen alleen asennettiin jokin koroke. Tämän lisäksi hän käytti kengissään korkoja. Virallinen neuvostopropaganda kuvasi Stalinia ylevillä nimillä. Hänestä käytettiin esimerkiksi sanoja Kaikkien Työtätekevien Ystävä ja Opettaja, Historian suurin nero, Kansojen isä ja Ihmiskunnan Loistava Aurinko. Kaikkien Neuvostoliiton kansalaisten tuli kunnioittaa Josif Stalinia.

Jokaiseen Neuvostokaupunkiin perustettiin kulttuuripuistoja, jossa oli tauluja esittämässä Stalinia. Vaikka kansa eli nälässä, propagandajulisteissa ja lehdistössä ylläpidettiin illuusiota yltäkylläsisyydestä.

Stalin myös käytti elokuvia onnistuneesti propagandan välineenä! Näissä elokuvissa Neuvostoliiton kansalaisille ja ulkomaalaisille välitettiin kuva ihanteellisesta kommunistisesta yhteiskunnasta.

Kansa voi huonosti

Sillä välin kun muu maailma nautti idyllistä neuvostopropapagandaa, tilanne Neuvostoliitossa oli päinvastainen. Ihmisiä teloitettiin ja lähetetiin ojennusleireille koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Stalinin hallinnon aikana Pelkästään vankien lukumäärä oli noin 12–14 miljoonaa.

Olosuhteet ojennusleireillä olivat usein todella surkeat. Pohjoisemmassa pakkanen saattoi painua alle 50 asteen, mikä johti ihmisten paleltumiseen hengiltä. Työkalut olivat alkeellisia, ja varsinkin alussa tehtiin töitä paljain käsin. Ojennusleiri-järjestelmä oli tehoton, mutta sillä ei ollut väliä kommunistisessa pakkovallassa. Ihmisiä riitti.

Ojennusleirit (gulag) olivat Natsisaksan keskitysleireihin verrattavia paikkoja // Shutterstock

Stalin ohjasi työvoiman käyttöä eniten teollisuuden tarpeisiin ja näin laiminlöi arkielämän perustarpeita. Asuntoja ei ehditty rakentamaan tarpeeksi Neuvostoliiton väkiluvun kasvaessa ja monet perheet joutuivat ahtautumaan pieneen asuntoihin. Elintarvikkeista oli huutava pula, eikä niitä koko päivän kestäneestä jonotuksesta huolimatta riittänyt kaikille.

Stalin ohjasi työvoimaa mahtipontisten hankkeiden toteuttamiseen. Näistä ehkä kuuluisin on Vienanmeren kanavatyömää, joka tunnettiin aikaisemmin Stalinin kanavana. Kanava valmistui nopeasti, mutta vaati valtavasti uhreja. 20 kuukauden aikana kuolleita olli 200 000 - 250 000 tuhatta. Kaiken huipuksi kiireestä johtuen kanavasta ei tehty tarpeeksi syvää, eikä sitä pitkin voinut liikkua suuremmilla aluksilla. Stalin myös itse kävi kanavan avajaisissa ihmettelemässä sen pienuutta.

Vangit työskentelivät myös kaivoksissa ja rakensivat rautateitä ympäri Neuvostoliittoa. Rautateitä rakennettaessa vankien hautoja ei voitu kaivaa ikiroutaan. Ongelma ratkaisttiin hautaamalla ruumiit junaratojen perustuksiin.

Myös monet suomalaiset kokivat Stalinin hirmuvallan. Sisällissodan jälkeen Neuvostoliittoon paenneet tai Amerikasta asti parempaa elämää tavoittelemaan tulleet väätyivät joukkohautoihin Karjalan metsiin.

Ukrainan synkkä kohtalo

1930-luvulla maaseudulla työskennelleet ihmiset alkoivat yhä enenevissä määrin vastustaa kollektivisointia eivätkä luovuttaneet satoa valtiolle. Stalinia tämä ei miellyttänyt ja hän lähetti poliisivoimat hakemaan sadon. Kaikki keinot olivat sallittuja.

Tämä maaseudun pakkokollektivisointi eskaloitui Ukrainassa, joka oli kärsinyt jo 1920-luvulla Leninin aikana. Vuonna 1930 valtio pakko-otti 30 prosenttia Ukrainan sadosta. Vaikka sato pieneni seuraavana vuonna, valtion ottama osuus kasvoi 41,5 % prosenttin. Tämä vei tuotantojärjestelmän sekasortoon! Viljelijät yrittivät hädissään kätkeä viljaa selviytyäkseen. Kommunistinen puolue lähetti paikalle iskuprikaateja kiduttamaan viljelöitä, jotta vilja löydettäisiin.

Stalinin pakkokollektivisointi sai aikaan 5 miljoonaan Ukrainalaisen kuoleman // Shutterstock

Lopullinen niitti oli Stalinin käsky Ukrainalaisille talonpojille pysyä kotikylissään! He eivät siis voineet enää mennä hakemaan ruokaa isoista kaupungeista. Tämä päätös johti 5 miljoonan ihmisen nälkäkuolemaan.

Venäjän ja Ukrainan suhteista 2020-luvulla löytyy myös video mun kanavalta.

Kohti toista Maailmansotaa

1930-luvun puolivälin jälkeen alkoi Neuvostoliitossa ajanjakso, joka tunnetaan nimellä suuri puhdistus. Stainin vainoharhaisuuden vuoksi Neuvostoliitossa teloitettiin päivässä valtavasti ihmisiä. Vuosikymmenen loppuun mennessä Stalin oli eliminoinut kaikki vihollisensa; Niin todelliset kuin kuvitellutkin.

Voidaan sanoa, että Stalin tuhosi vainoissaan kokonaisen sukupolven. Heidän tilalleen tuli nousi Nomenklatuura, uusi valtaapitäjien joukko, jotka kaikki vannoivat uskollisuutta Stalinille.

Kukaan ei tässä vaiheessa osannut odottaa, että parin vuoden kuluttua kaikki muuttuisi Toisen maailmansodan myötä.

Stalinin toimet Toisessa maailmansodassa sekä hänen sodanjälkeiset vuotensa käsitellään seuraavassa artikkelissa!

Lähteitä ja tutkittavaa

Historia ja yhteiskunta

Petteri Mikkonen

Kiinnostunut kaikesta! Youtuben parhaat dokumentit!