Maailman erikoisimmat fobiat
Alkaako sun jalat täristä ja sydän lyödä kun kiipeät korkealle? Tai valuuko selkääsi pitkin kylpä hiki, kun kohtaat lenkkipolulla pienen ja sievän hämähäkin! Jos näin on, sulla saattaa olla määräkohtainen pelko eli tuttavallisemmin Fobia.
Korkeiden paikkojen ja hämähäkkien lisäksi pelko voi kohdistua esimerkiksi ahtaisiin paikkoihin, lentokoneella lentämiseen tai vaikkapa julkisilla liikennevälineillä matkustamiseen. Ei myöskään ole tavatonta, että pelon koteena on lian aiheuttama bakteerikammo tai avaran tilan aiheuttama kaatumispelko.
Fobiat eivät ole harvinaisia. Tutkimusten mukaan noin 10 % aikuisista kärsii jostakin pelosta siinä määrin, että se tavalla tai toisella haittaa elämää tai toimintakykyä.
Fobioiden synnystä on olemassa erilaisia teorioita, jotka eivät kuitenkaan ole täysin aukottomia. Perinteisesti on ajateltu, että pelko syntyy jonkin ikävän tapahtuman seurauksena.
Fobian syntymiselle voidaan erottaa kaksi selkeää tapaa. Ensimmäisessä kehittymistavassa fobiat kehittyvät usein jo lapsuudessa jonkun ikävän tapahtuman yhteydessä. Usein liiallinen pelko jotain asiaa kohtaan syntyy tavasta ajatella, tuntea tai käyttäytyä. Toisaalta myös tietämättömyys voi olla osasyynä fobian syntymiselle.
Toisessa tavassa fobia alkaa kehittyä ehdollistumalla. Kuten me kaikki tiedemmä, jotkut ihmiset ovat tavallista herkempiä ja heillä on alhaisempi ahdistuskynnys. Tällainen ihmisnen saattaa saada stressitilanteessa paniikkikohtauksen. Ehdollistuminen tapahtuu siten, että ihminen liittää tämän paniikkikohtauksen johonkin tilanteeseen tai tapahtumaan.
Tällä artikkelilla ei puhuta kaikista tavallisimmista fobioista. Eli Jos esimerkiksi haluat siedättyä araknofobiaa eli hämähäkkipelkoa kohtaan, kannattaa katsoa mun video mitä jos nielaiset myrkyllisen hämähäkin.
Fobiat, joita nyt käsittelen ovat sellaisia, joista et luultavasti ole edes koskaan kuullut mitään! Kandee katsoa video loppuun, koska siellä Suomen kuuluisin psykologi an ammattilainen kertoo, miten fobioita voi itse hoitaa.
Tetrafobia
Ensimmäisenä tällä videolla on fobia nimeltä tetrafobia, joka tarkoittaa numeron 4 pelkoa. Tämä taikauskoinen pelko on yleisintä Itä-Aasiassa, enkä ole koskaan törmännyt tähän esimerkiksi Suomessa.
Yksi henkilökohtainen kokemus kuitenkin löytyy. Nimittäin vuonna 2011 oltiin parin kuukauden Aasian reissulla, jossa yksi kohde oli Macao. Kyseessä on Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue Hong Kongin edustalla.
Valtavassa hotellirakennuksesta puuttui kokonaan kerrosnumerot 4 ja 14. Ja jos mää en ihan väärin muista, niin kyseisestä hotellista puuttui myös kerrokset 40-49.
No mistä tämä numeron neljä pelko sitten kumpuaa? Kun Kiinan kielen sana ”neljä” (四, pinyin: sì) lausutaan ääneen, se muistuttaa huomattavan paljon sanaa ”Kuolema” (死, pinyin: sǐ). Kyseessä on siis täysin taikauskoon perustuva fobia. Tämä ei myöskään ole ainoa numero kiinassa, missä vastaavanlaista taikauskoa esiintyy.
Myös Japanissa ja Koreassa sana 4 on ääntämykseltään täysin samanlainen kuin kyseisten kielen kuolema sana.
Miten tämä sitten näkyy ihmisten arjessa? Tuon hotelliesimerkin lisäksi numeroa neljää vältellään myös muissa rakennuksissa, kuten sairaaloissa ja toimistoissa. On myös melko harvinaista, että hääaterialla olisi pöytänumerot 4,14 ja 24.
On aika hurjaa ajatella, että maissa, jossa ihmiset pelkäävät numeroa 4 on rakennettu talo, missä on esimerkiksi huoneista 4, niin tää numero saattaa vaikuttaa tämän asunnon arvoon negatiivisesti.
Lisäksi Kiinalaisten armeijalentokoneiden nimi alkaa aina numerolla 5. Tästä esimerkkinä taistelukone ”Shenyang J-5”.
Spectrofobia
Kuinka monta ihmistä pelottaa katsoa rankan bileillan jälkeen peilistä? Ite ainakin tyrmistyn usein näkyä, mikä peilistä katsoo takaisin. Tässä ei kuitenkaan ole kyse fobiasta. Maailmassa on kuitenkin ihmisiä, jotka kärsivät spektrofobiasta eli oman peilikuvan pelosta.
Peilikuvan pelko voi johtua useammastakin eri asiasta. Joissakin tapauksissa kyse on taikauskoisesta haamujen ja erilaisten henkien pelosta. Tällöin henkilö ajattelee, että peili toimii jonkinlaisena kanavana kuolleiden kanssa. Toisaalta peili voi olla portti johomkin muuhunkin yliluonnolliseen.
Spektrofobiassa, jota myös katoptrofobiaksi kutsutaan, pelko saattaa liittyä myös itse peiliin! Tällöin kyse on vanhasta uskomuksesta, jossa peilin rikkominen tuo huonoa onnea. Toisaalta spektrofobiasta kärsivä voi myös pelätä suoraan omaa peilikuvaansa ja sitä, että tarkasti katsomalla omasta peilikuvasta paljastuu jotain epämiellyttävää.
Pelko voi liittyä peilien lisäksi myös kaikkiin muihinkin heijastaviin pintoihin, kuten heijastaviin metalleihin. Kuten me kaikki tiedämme, kuva joka metallipinnasta heijastuu on usein himmeä. Tämä voi vahvistaa entisestään pelkoa heijastavia pintoja kohtaan, sillä sumea heijastus ajatellaan olevan yliluonnollinen olento.
On selvää, että spektrofobia voi tehdä ihmisen elämästä erittäin vaikeaa. Fobiasta kärsivä saattaa poistaa kotoaan kaikki peilit ja jopa peittää ikkunat, joista mahdollisia heijastuksia voi tulla. Tämä ei kuitenkaan auta, jos joudut poistumaan kotoa, sillä heijastavia pintoja on aivan kaikkialla. Tämä voikin johtaa siihen, että spektrofobiasta kärsivä välttää kaikkea sellaista, jossa hän joutuisi poistumaan kotoaan.
Nomofobia
Ahdistaako sua jos unohdat puhelimen kotiin? Mun täytyy tunnustaa, että mää kyllä tietyllä tapaa ahdistun, varsinkin jos kyseessä on pitempi pätkä ilman luuria. Musta tuntuu, että aika moni ihminen pystyy nykyaikana samaistumaan tähän.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen perusteella 70 prosenttia milleniaaleista (1985-1995) kokee jonkin asteista pelkoa.
Joillakin pelko siitä, että joutuu olemaan ilman puhelinta ja sosiaalista mediaa voi kasvaa niin suureeksi, että sitä pidetään sairautena. Tällöin puhutaan nomofobiasta.
Nomofobian Oireita ovat ahdistuneisuus, kohonnut syke ja verenpaine, hengenahdistus, pahoinvointi, vapina, huimaus, masennus, epämukavuus, pelko ja paniikki.
Virallisesti nomofobiaa ei ole luokiteltu fobioihin, vaikka sitä onkin jo ehdotettu Yhdysvaltain mielenterveyden DSM-5 Diagnosointijärjestelmään. Lääketieteen ja psykiatrian piirissä käydään nyt keskustelua siitä, onko nomofobiassa kyse fobiasta, ahdistuneisuushäiriöstä, elämäntapahäiriöistä vai riippuvuudesta.
Asiantuntijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että nomofobia on merkittävä uhka mielenterveydelle.
Mikä sitten pelkoa ja ahdistusta aiheuttaa? Useimmiten kyse ei ole itse puhelimesta vaan siitä että puhelimelle tallennetaan muistoja, jaetaan kokemuksia ja nykyään myös ilmennetään omaa identiteettiä.
Kyse on eräänlaisesta eroahdistuksesta. Pelko tulee siitä, että jäädään jostain paitsi! Tälle on englannin kielessä sana FOMO eli Fear Of Missing Out
Tyypillisesti nomofobiasta kärsivä henkilö on ulospäin suuntautunut, mutta kärsii huonostsa itsetunnosta. Hän myös käyttää huomattavan paljon älypuhelinta ja sosiaalista mediaa.
Nomofobialla ja muutenkin älypuhelimen liikakäytöllä on havaittu olevan monia ikäviä seurauksia. Näistä vakavimpana on vaikutukset uneen ja nomofobiasta kärsivät nukkuvatkin epäsäännöllisemmin ja heräävät usein yöllä murehtimaan asioita
Youtube-videolla on vinkkejä, kuinka voit kotioloissa hoitaa Fobiaa tai muita pelkotiloja!
Lähteitä ja tutkittavaa
- https://tieku.fi/ihminen/kymmenen-epatavallista-fobiaa
- https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00394
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Fobia
- https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/haittaako-fobia-elamaasi-erikoispsykologi-neuvoo-miten-paaset-eroon-hairitsevasta-pelkotilasta
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Tetrafobia
- https://en.wikipedia.org/wiki/Tetraphobia
- https://www.insureandgo.com/blog/cultures-and-traditions/tetraphobia-east-asias-fear-of-the-number-four
- https://www.verywellmind.com/what-is-the-fear-of-mirrors-2671890
- https://www.betterhelp.com/advice/phobias/spectrophobia-the-fear-of-mirrors-and-what-it-means/
- https://tekniikanmaailma.fi/nomofobia-iskee-yha-pahemmin-tutkijat-saivat-selville-miksi-kannykasta-eroon-joutuminen-ahdistaa-ihmista/
- https://www.hs.fi/tiede/art-2000006633160.html
- https://www.aa.com.tr/en/life/danger-of-nomophobia-is-growing-says-expert/1612092#
- https://www.eurekalert.org/news-releases/707739
- https://www.liebertpub.com/doi/10.1089/cyber.2017.0113
Petteri Mikkonen Uutiskirje
Liity uutiskirjeeseen saadaksesi uusimmat päivitykset postilaatikkoosi.
