Mitä jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin

10 marras 2022

Kiinan ja Taiwanin välit ovat kiristyneet merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana.

Kun tähän soppaan yhdistetään vielä Yhdysvallat alkaa mielessä piirtyä todellisia uhkakuvia kolmannesta maailmansodasta.

Onko tilanne eskaloitumassa tähän suuntaan vai voiko Kiinan ja Taiwanin tilanne ratketa muilla, rauhanomaisemmilla keinoilla?

Tähän pyrin löytämään vastauksen tällä videolla!

Lisäksi ymmärtääkseen Kiinan ja Taiwanin tilannetta, pitää ymmärtää myös se, miten tilanteeseen on päädytty! Tämä artikkeli pitääkin sisällään Taiwanin historian lisäksi myös aimo annoksen Kiinan historiaa!

Taiwan Qing-dynastian hallinnassa

Taiwanin saarella on ollut asutusta jo esihistorialliselta ajalta lähtien.

Austronesialaiset kansat, jotka ovat Kaakkois-Aasiassa, Oseaniassa ja Itä-Afrikassa ausvia useista kansoista koostuva ryhmä, ovat vallitsevan historiankäsityksen mukaan lähtöisin Taiwanista. Täältä nämä kansat ovat sitten levittäytyneet muille Tyynenmeren saarille.

Taiwanin kirjoitettu historia on verrattain nuori. Se alkaa 1600 luvulta, jolloin Taiwanin saarelle saapuivat ennen kaikkea hollantilaiset, jotka perustivat 1620-luvulla Taiwaniin siirtokunnan! Syy siirtokunnan perustamiselle oli ennen kaikkea kaupankäynti.

Hollantilaiset siirtomaaisännät tarvitsivat työvoimaa Taiwaniin. Tämä työvoima otettiin Manner-kiinasta ja näin Taiwan sai alkuperäiskansojen lisäksi kiinalaista asutusta.

Taiwanissa oli myös Espanjalaisten siirtokunta, mutta se oli huomattavasti lyhytikäisempi kuin Hollantilaisten.

Kiinan viimeinen keisaridynastia Qing-dynastia nousi valtaan 1644. Hollantilaiset siirtomaaherrat ajettiin Taiwanista pois jo edellisen Dynastian, eli Ming-dynastian toimesta. Tästä lähtien saari oli toiminut Kiinan Ming-dynastian tukijoiden tukikohtana.

Taiwan on Kiinan Qing-dynastian hallussa 300 vuoden ajan // shutterstock

Toisin sanoen Taiwan oli keskiössä kun vanha Ming-dynastia ja uusi Qing-dynastia nahistelivat keskenään!

Lopulta kuitenkin Taiwanilla kukistettiin viimeiset Qing-dynastian valtaa vastustaneet joukot vuonna 1685. Näin myös Taiwanista tuli osa Kiinaa.

Qing-dynastia hallitsi saarta seuraavat kolmesataa vuotta. Ajanjakso on Taiwanin historiassa ainoa, jolloin saarella on pitänyt valtaa manner-kiinalainen hallinto

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että Kiinalaiset hallitsivat Taiwanin länsipuolta. Taiwan on pitkulainen saari, jonka keskellä kulkee suuri vuorijono.

Qing-dynastian valtakaudella ensimmäisten 200 vuoden ajan vuoret ja Taiwanin itäpuoli jäivät vielä hyvin pitkälle alkuperäiskansojen hallintaan!

Vasta 1800-luvun puolivälissä Taiwanista tuli yksi Kiinan maakunnista ja samalla myös koko saari siirtyi kiinalaisten hallintaan!

Taiwan Japanin siirtomaana

Kiinan ja Japanin välinen sota käytiin 1894-1895. Japani voitti sodan Kiinan Qing-dynastiaa vastaan, ja Taiwan siirtyi Japanille. Taiwanista tuli tällöin Japanin ensimmäinen siirtomaa.

Taiwanin kohtalo ei kuitenkaan ollut se mistä tässä sodassa pääosin sodittiin, vaan keskiössä oli Korean niemimaan hallinta.

Taiwanin ollessa Japnilaisten käsissä, Kiinassa Qing-dynastia kaatui ja keisarikunnasta tuli Kiinan tasavalta vuonna 1912.

Taiwanin japanilaistaminen alkoi vuonna 1919. Tämä tarkoitti sitä, että japanin kielen käyttöön kannustettiin, oppivelvollisuus otettiin käyttöön ja esimerkiksi barbaanisina koetut raipparangaistukset kiellettin.

Ollessaan Japanin siirtomaa Taiwan modernisoitui // Shuttertock

Taiwaniin nousi Japanin siirtomaa-aikana paljon japanilaista arkkitehtuuria, joka näkyy saarella vielä tänäkin päivänä.

Japanilaisten vaikutuksesta Taiwanilaisten elintaso nousi nopeasti. Huomattavasti nopeammin kuin Kiinalaisten. Taiwanilaisten elintason noustessa se erkaantui yhä enemmän Kiinasta ja kiinalaisista sukulaisistaan.

1920-luvulla Taiwanissa syttyi kansallisuusaate. Taiwanilaiset alkoivat yhä ponnekkaammin vaatia itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi omaa parlamenttia. Tämä ei tietysti onnistunut saaren ollessa edelleen Japanilaisten siirtomaa.

Kiinan sisällissota ja Taiwanin kohtalo

1920-luvun loppupuolla Kiinassa puhkesi sisällissota Mao Zedongin johtaman kommunistisen puolueen ja Tšiang Kai-šekin johtaman nationalistipuolue Kuomintangin välillä.

Sisällissota taukosi vuosina 1937−1945 käydyn Kiinan ja Japanin välisen sodan ajaksi. Tuolloin kommunistit ja Kuomintang perustivat Toinen yhteisrintama -nimisen liiton torjuakseen Japanin hyökkäyksen. Japani hävisi sodan ja Taiwan palautettiin Kiinalle.

Mao Zedong johti Kiinan kommunistista puoluetta maan sisällissodassa // shutterstock

Sisällissota Kiinassa ei kuitenkaan loppunut ja Japanin antautumisen jälkeen puolueet jatkoivatkin sisällissotaa vuonna 1946.

Tähän väliin on hyvä huomauttaa kertauksena, että Taiwanin ollessa Japanin hallinnassa Kiinasta oli tullut tasavalta ja viimeinen Keisaridynastia Qing-dynastia oli syösty vallasta.

Kiina oli siis muuttunut aika tavalla erilaiseksi maaksi sen jälkeen kun Taiwan oli menetetty Japanille 1895.

Vaikka monet Taiwanilaiset kokivatkin tietynlaista yhteyttä Kiinaan, niin Japanin hallintokausi potkaisi sen kuitenkin eri raiteille Kiinan tasavallan kanssa. Tästä syystä Taiwanin palauttaminen Kiinalle ei sujunut kitkattomasti.

Lopulta Taiwan palautettiin Kiinan tasavallalle, koska tuossa vaiheessa kommunistit eivät vielä olleet ehtineet perustamaan Kiinaan kansantasavaltaa.

Kiinan sisällissodassa Kommunistien voitto näytti kuitenkin koko ajan yhä todennäköisemmältä ja todennäköisemmältä. Lopulta Chengdu oli manner-Kiinan ainoa kaupunki, joka ei ollut kommunistien käsissä.

Tässä vaiheessa Kansallismielisten Kuomintang-puolueen johtaja Tšiang Kai-šek oli siirtänyt suurimman osan Kiinan kultavarannoista Taiwaniin.

Lopulta kaikki Kiinan tasavaltalaiset pakenivat saarelle, joka jäi ainoaksi Kiinan kolkaksi, joka ei ollut kommunistien hallinnassa.

Taiwanista käsin Kuomintang-puolueen oli tarkoitus jatkaa taisteluaan kommunisteja vastaan, kunnes Kiinasta tulisi jälleen yksi yhtenäinen Kiinan tasavalta. Kuomintang katsoi, että Kiina ja Taiwan olivat yhtä valtiota, ja Kiinan laillinen hallitus oli Taiwanissa.

Kiinan tasavaltalaiset pakenivat Taiwaniin // shutterstock

Toisaalta kommunistit ja Kiinan kansantasavalta ajoivat omaa yhden Kiinan politiikkaansa, jonka mukaan Taiwan oli osa Kiinan kansantasavaltaa.

Taiwanille ei laadittu valtiosääntöä, vaan odotettiin poikkeustilalain turvin, että kommunistit saataisiin kukistettua. Tätä ei kuitenkaan tapahtunut ja poikkeustila venyi aika paljon suunniteltua pidemmäksi.

Yhdysvallat Taiwanin tueksi

1940-luvun lopussa nähtiin pari Kiinan ja Taiwanin välistä selkkausta.

Vuonna 1947 tapahtui Helmikuun 28. päivän verilöyly. Tuolloin verisesti hajoitettu mielenosoitus johti yleiseen kansannousuun Taiwania hallinnutta Kuomintangia vastaan.

Tuossa verilöylyssä sai surmansa tuhansia Taiwanilaisia paikallisia ja siitä puhuminen oli pitkään kielletty. Oli selvää, että tällä väkivaltaisesti tukahdetulla mielenosoituksella oli negatiiviset seuraukset Taiwanilaisten ja Taiwania johtaman hallinnon välille.

Toiseksi vuonna 1949 Kiina yritti vallata Kinmenin saaret Taiwanilta, mutta epäonnistui. Samaisena vuonna Taiwan yritti estää ulkmaalaisten laivojen pääsyn Kiinaan. Tilanne Taiwanissa alkoi olla tukala ja lopulta 12 000 taiwanilaista sotilasta joutui pakenemaan Burmaan, josta he edelleen kävivät sissisotaa Kiinaa vastaan.

Taiwan toivoi Yhdysvalloilta suoraa tukea, mutta Jenkit eivät luvanneet auttaa Taiwania, jos Kiina hyökkäisi suoraan sinne.

Korean sota kuitenkin muutti tämän asetelman. Vuonna 1950 kommunistien hallitsema Pohjois-Korea hyökkäsi Etele-koreaan. Yhdysvallat alkoivat toden teolla pelätä kommunismin leviämistä ja ryhtyi tukemaan Taiwania sen taistelussa Kiinan kommunisteja vastaan.

Korean sota sai Yhdysvallat tukemaan Taiwania taistelussa kommunismia vastaan // Shutterstock

Yhteenotto Kiinan ja Yhdysvaltojen rahallisesti ja aseellisesti tukeman Taiwanin välillä tapahtui 1958. Tällöin taisteltiin Taiwanin salmen pikkusaarten hallinnasta.

Tilanne ei päätynyt kummankaan osapuolen voittoon. Kiina julisti tuolloin, että se olisi valmis ”parillisten päivien aselepoon”. Tämä tarkoitti sitä, että sotaa käytiin vain parittomina päivinä.

Virallista rauhansopimusta ei kuitenkaan koskaan solmittu, joskis Kiina lopetti räjähteiden kylvämiseen Taiwaniin.

Taiwanin asema heikkenee

Kiinan kansantasavaltaa ei yleisesti tunnustettu ja esimerkiksi YK:ssa kiinaa edusti Taiwanista johdettu Kiinan tasavalta. Tilanne kuitenkin muuttui 1971, jolloin Taiwan menetti paikkansa YK:ssa Kiinan kansantasavallalle .

Kuin kirsikkina kakun päälle Yhdysvallat solmivat diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavallan kanssa 1979. Tämä tarkoitti sitä, että Taiwan menetti yhdysvaltojen sotilaallisen ja rahallisen tuen.

Yhdysvalla lopetti diplomaattisuhteet Taiwanin kanssa. Tätä esimerkkiä seurasi lähes kaikki muutkin maat. Myöskään esimerkiksi Suomella ei ole diplomaattisuhteita Taiwanin kanssa.

Tällä hetkellä Taiwanilla on diplomaattiset suhteet 14 muun maan kanssa, jotka näkyvät tällä hetkellä ruudussa.

Tässä vaiheessa viimeistään Taiwanissa luovuttiin ajatuksesta, että Kommunistit saataisiin ajettua kiinasta pois.

Taiwan pyrkii demokratiaan

Vuonna 1987 Taiwania hallinneen Kuomintang-puolueen valtakausi päättyi. Vuonna 1992 Taiwanissa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit sitten vuoden 1949. Noissakin vaaleissan Kuomintang-sai edelleen suurimman äänisaaliin (53 %), mutta aikaisemmasta poiketen se ei ollut enää ainoa puoluea.

Oppositioon päätyi Taiwanin itsenäisyyttä ajanut Demokraattinen edistyspuolue sai 31 prosenttia kaikista äänistä.

Parlamenttivaalien järjestäminen vauhditti Taiwanin demokratioistumista. Tästä eteenpäin Taiwanin parlamentin enemmistö on vaihdellut Kuomintagin ja demokraattisen edistyspuolueen välillä.

Demokratian vahvistuminen Taiwanissa ei tietenkään ollut Kiinan mieleen.

Demokratian tavoittelu yhdisti Taiwanilaisia // shutterstock

Mikä on tilanne tänä päivänä?

Tilanne Kiinan ja Taiwanin välillä ei ole ratkennut vielä tänäkään päivänä.

Taiwanin kansalaiset eivät halua Taiwanin liittyvän Kiinaan, mutta eivät toisaalta myöskään ärsyttää Kiinaa. Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sitä, että Taiwan ei voi julistautua itsenäiseksi.

Kiinassa nimittäin astui vuonna 2005 voimaan laki, jonka mukaan Kiinan kansantasavalta hyökkää Taiwaniin, mikäli se julistautuu itsenäiseksi.

Kiina on tarjonnut Taiwanille ratkaisuksi samanlaista ”yksi maa. Kaksi järjestelmää” periaatetta, jota sovelletaan esimerkiksi Hongkongissa ja Macaossa.

Tällä taattaisiin Taiwanille taloudellinen ja poliittinen autonomia 50 vuodeksi. Pekingissä istuva hallitus määräisi ainoastaan Taiwanin ulko- ja puolustuspolitiikasta.

Taiwan ei kuitenkaan ole hyväksynyt tätä Kiinan tarjoamaa ratkaisua.

Taiwanin tilanne ei ole tänä päivänäkään ratkennut // Shutterstock

Toisaalta Kiinakaan ei halua aktiivisesti pyrkiä hyökkäämään Taiwaniin, sillä se tarkoittaisi Yhdysvaltojen mukaan tuloa. Jenkkien lainsäädännössä on Taiwan Relations Act, mikä takaa Taiwanille tuen, mikäli sitä vastaan hyökätään.

Kiinan kansantasavallan järjestettyä massiivisen sotaharjoituksen vuonna 1995 Taiwaninsalmessa Yhdysvallat lähetti Taiwanin lähialueelle laivastoaan, joka sai Kiinan perääntymään.

Tällä hetkellä Taiwanissa on presidenttinä ensimmäinen nainen Tsai Ing-wen. Hänet valittiin presidentin tehtävään ensimmäisen kerran 2016 ja uudelleen vuonna 2020. Merkittävää on se, että kyseinen presidentti ajaa Taiwanin itsenäisyyttä.

Maaliskuussa 2021 tehdyn mielipidemittauksen mukaan vain 5 % prosenttia Taiwanilaisista kannattaa Kiinan ehdottomaa ”yksi maa, kaksi järjestelmää” periaatetta.

Taiwan on ongelmallisessa tilanteessa, sillä se ei voi solmia juurikaan kansainvälisiä diplomaattisuhteita, koska se ei ole julistautunut itsenäiseksi.

Tilanne Kiinan ja Taiwanin välillä on kiristynyt vuonna 2022

Vuonna 2021 Kiina lensi hävittäjillään lukuisia kertoja Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä aiheuttaen pelkoa siitä, että Kiina olisi valmistautumassa hyökkäämään saarelle.

Jos Jenkkien ylivoimainen laivasto sai Kiinalaiset perääntymään vuonna 1995, niin reilu 25 vuotta myöhemmin tilanne on aivan toinen. Kiinan sotilaallinen mahti on kasvanut aivan eri suuruusluukuokkaan.

Vuonna 2022 Yhdysvalloissa on alettu puhua entistä huolestuneempaan sävyyn Kiinan hyökkäyksen uhasta Taiwaniin! Korkea arvoinen amerikkalaisupseeri, amiraali Michael Gilday, on sanonut, että Kiina hyökkäisi Taiwaniin mahdollisesti jo vuoden 2022 aikana.

Tämä tuntuu itsestä aika epätodennäköiseltä, mutta ehkäpä jenkkiupseerilla on asiasta hieman enemmmän näkemystä tästä asiasta.

Taiwanin ja Kiinan välit ovat kiristyneet vuonna 2022 // Shutterstock

Michael Gilday ei ole ainoa, joka on puhunut Taiwanin tilanteesta huolestuneeseen sävyyn. Lokakuussa Jenkkein ulkoministeri Anthony Blinken varoitti, että Kiinan ”aikaikkuna” Taiwanin valloittamiseksi voi olla paljon lyhyempi kuin aikaisemmin on luultu.

Tämän lisäksi Kiinan johtaja Xi vihjasi niin ikään lokakuussa järjestetyssä Kiinan kommunistipuolueen puoluekokouksessa pitämässään puheessa, että Kiina varaa mahdollisuuden käyttää tarvittaessa voimakeinoja Taiwanin liittämiseksi osaksi Kiinaa.

Kuinka todennäköisesti Kiina hyökkää Taiwaniin?

Jos Kiina nyt hyökkäisi Taiwaniin, se olisi monessa suhteessa ylivoimainen vastustaja. Kiinalla on ohjusaseissa ylivoima, laivastolla ylivoima ja ilmavoimilla todennäköinen ylivoima.

Täytyy muistaa koko ajan se tosiseikka, että Yhdysvallat aseistaa Taiwania, joten Taiwaninkaan sotakalusto ei ole sieltä heikoimmasta päästä.

Jos Kiina haluaisi valloittajaa Taiwanin, olisi sen suoritettava maihinnousu saarelle. Tämä on erittäin vaikea ja riskialtis operaatio.

Uhreja tulisi joka tapauksessa valtavasti niin puolin kuin toisinkin. Kiinan kommunistinen puolue ei täysin voi ennakoida sitä, miten hyvin kiinalaiset sietäisivät tappiota.

Taiwanissa on paljon mannerkiinalaisten sukulaisia. On vaikea ennakoida, miten tavalliset kiinalaiset suhtautuisivat siihen kun sukulaiskansaa aletaan tappamaan.

Tilanne on siis hieman samankaltainen kuin Venäjän ja Ukrainan välillä! Tässäkin sodassa Ukraina on monessa mielessä Venäjän veljeskansa.

Lisäksi Taiwanilaisten motivaatio puolustaa omaa maatansa on varmasti kova. Tässäkin voi hakea yhtymäkohtaa Ukrainasta, jossa ainakin näyttäisi siltä, että Ukrainalaisten taistelumotivaatio on hieman eri luokkaa kuin venäläisten.

Kiina yrittää varmasti kaikki mahdolliset keinot, ennen kuin avoimeen sodankäyntiin lähdettäisiin. Kiina voi yrittää painostaa Taiwania ensin monella muullakin tavalla. Merkittävimpänä olisi Taiwanin ympärille perustettava kauppasaarto, joka olisi todella kohtalokasta Taiwanille, sillä huonoista suhteista huolimatta, Kiina on sen tärkein kauppakumppani.

Todennäköisyyksiä tällaisissa tilanteissa on aina hyvin vaikea antaa. Se kuitenkin tiedetään, että tämän hetken vallitsevaa tilaa tulkitaa nTaiwanissa ja Kiinassa hyvin eri tavalla.

Kiinassa ajatellaan, että ennen pitkää Taiwan sulautuu osaksi kiinaa, kun taas Taiwanilaiset näkevät kehityksen täysin päinvastaisena. He ovat tietyllä tapaa tyytyväisiä nykytilanteeseen, mutta eivät halua antaa yhtää enempää siimaa kiinan suuntaan!

Taiwanilaiset eivät halua joutua samanlaiseen tilanteeseen kuin Hong Kong, jossa Kiina on viime vuosina tiukentanut merkittävästi otettaan.

Joka tapauksessa, jos Taiwanin tilanne ei ratkea, Kiina on käytännössä pakotettu käyttämään sotilaallista voimaa ennemmin tai myöhemmin.

Riskinä kolmas maailmansota

Jos Kiina päättäisi hyökätä Taiwaniin se tekisi ensi-iskun luultavasti hyvin nopeasti. Tilanne saattaisi alkaa sillä, että Taiwanin ilmatilaan lentäisi Kiinalainen hävittäjä, joka tällä kertaa ei kääntyisi pois vaan pudottaisi pommin saarelle. Tätä seuraisi nopeat ohjusiskut manner-Kiinasta kohti Taiwania.

Taiwan pystyisi luultavasti puolustautumaan jollakin tavalla ja ampuisi hyvin todennäköisesti omat ohjuksensa Manner-Kiinan rannikolle. Samalla Taiwanissa alkaisi mittava miinoitusoperaatio saaren länsirannalle, tarkoituksena estää Kiinan mahdollinen maihinnousuyritys.

Koska Taiwanilla ei ole virallisen maan asemaa, sillä ei myöskään ole virallisesti Yhdysvaltojen lisäksi muita liittolaisia. Japani kyllä tsemppaa Taiwania, mutta tuskin osallistuisi sotilaallisesti saaren puolustukseen.

Seuraava suuri kysymys olisikin, miten ja millä laajuudella Yhdysvallat vastaisi Kiinan hyökkäykseen! Yhdysvallat on luvannut tukea Taiwania, mutta missään ei ole kerrottu, mitä tämä tuki täysimittaisessa sodassa olisi.

Tosin presidentti Biden oli jossain lehditötilaisuudessa vastannut toimittajan kysymykseen tästä tuesta siten, että yhdysvallat tukisi Taiwania sotilaallisesti. Tämän jälkeen tosin valkoisen talon virallinen tiedottaja ilmoitti, että Yhdysvaltojen suhteen mikään ei ole muuttunut Taiwanin suhteen.

Jälkeenpäin on sitten veikkailtu, mitä tämä Bidenin vastaus tarkoitti? Oliko kyseessä vain jokin heitto ilman sen suurempaa merkitystä vai tarkoittiko Biden tosiaan sitä, että Kiinan hyökätessä Jenkit vastaa sotilaallisesti.

Mä en tiedä teistä, mutta musta on hieman arveluttavaa, että maailman suurimman sotilasmahdin puikoissa istuu herra, joka laukoo tällaisia asioita, varsinkin jos kyseessä oli vain jokin huolimaton lipsautus! Tosin, kyllähän se Trump myös laukoi monenlaisia kannanottoja.

Joka tapauksessa jos yhdysvallat vastaisi sotilaallisesti vastakkain olisi kaksi ydinasevaltiota. Tällaisen asetelman lopputulosta ei kukaan pysty ennustamaan. Sodassa on kuitenkin aina eskalaation vaara, joten toivon syvästi, ettei tällaiseen tilanteeseen koskaan ajauduttaisi.

Katso alla olevasta videosta, miltä kolmas maailmansota näyttäisi!

Kaikki tämä tuntuu meistä hyvin kaukaiselta. Ihmiskunta on elänyt viime aikoihin asti suurelta osin syvän rauhan aikaa, jollainen on ollut verrattain poikkeuksellista ihmiskunnan historiassa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan tilanne on muuttunut ja kuten tällä videolla on tullut ilmi, muuallakin maapallolla kytee pinnan alla.

Vaikka kolmas maailmansota ei olekkaan todennäköisin vaihtoehto niin Ukrainassa kuin Taiwanissakaan, se mahdollisuus on kuitenkin olemassa.