Mitä jos saat sydänkohtauksen

21 elo 2022

Sydäninfarkti (infarctus myocardii acutus) eli sydänkohtaus tarkoittaa sairauskohtausta, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia.

Suomessa sattuu vuosittain noin 23 000 sydäninfarktia, jotka johtavat 13 000 ihmisen kuolemaan. Luku on melko suuri, sillä esimerkiksi erilaisiin syöpiin kuolee vain hieman enemmän suomalaisia, vajaat 13500.

Mä kerron tässä artikkelissa, mitä elimistössä tapahtuu, kun ihminen saa sydänkohtaukset. Artikkelin voit tuttuun tapaan katsoa myös videomuodossa!

Valtimot tukkeutuvat pahasta kolesterolista

Veren tehtävänähän on elimistössä on puhdistaa kudoksia ja tuoda niihin elintärkeätä happea. Tämän kaiken mahdollistaa verenkiertoelimistö, jossa sydän, valtimot, laskimot ja hiussuonet tekevät saumatonta yhteistyötä.

Valtimot ovat verisuonia, jotka kuljettavat verta sydämestä kohti kehoa muita osia. Laskimo on puolestaan verisuoni, joka kuljettaa verta takaisin sydämeen. Mukana kulkeutuu hiilidioksidia ja erilaisia kuona-aineita.

Valtimotaudilla tai valtimonkovattumataudilla tarkoitetaan verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista, jonka seuraksena veren kulku verisuonissa heikkenee.

Tauti alkaa kun, valtimoiden sisäpintaa verhoavastsa ohuesta sisäkalvosta, jonka ale alkaa kertyä ylimääräistä materiaalia, joka koostuu veren, ”pahasta”, LDL-kolelesterolista.

PIkku hiljaa vuosien kuluessa tätä ylimääräistä, pahasta kolesterolista koostuvaa, materiaalia alkaa kertyä yhä enemmän ja enemmän. On helppo ymmärtää, että mitä enemmän verisuonissa tätä materiaalia on, sitä huonommin veri siellä pääsee virtaamaan.

Kolesteroli tukkii valtimoita // Shutterstock

Tämän materiaalin, jota muuten ammattikielessä kutsutaan plakiksi, yläpinta on hyvin pehmeää ja haurasta kudosta, joka repeää helposti. Kun tämä tapahtuu, syntyy verihyytymä joka voi hyvin nopeasti tukkia koko valtimon. Tällöin veri ei pääse kulkemaan valtimossa ollenkaan.

Mistä paha kolesteroli verisuonen seinämissä on peräisin?

Kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakennusaineina. Lisäksi sitä tarvitaan eräiden hormonien ja sappihappojen muodostamiseen. Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, eikä se liukene veteen.

Koska sen kuitenkin täytyy kulkea verisuonissa oikeaan paikkaan, se pakataan erityisten kuljetusproteiinien sisään. Näitä kuljetusproteiineja kutsutaan lipoproteiineiksi.

Lipoproteiinit kuljettavat verenkierrossa paljon muutakin kuin kolesterolia. Tällaisia aineit ovat esimerkiksi rasvaliukoiset vitamiinit.

Kolesterolia on elimistössä kahdenlaista. LDL-kolesterolia, joka on niin sanotusti pahaa kolesterolia ja joka tukkii verisuonet. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista, kuten valtinomon seinämistä.

Hyvä ja paha kolesteroli // Shutterstock

Omilla elintavoilla voi merkittävästi vikuttaa pahanlaatuisen LDL-kolesterolin määrään. Menemättä nyt enempää suosituksiin, niin todettakoon, että riskitekijöitä sairastua valtimotautii on kovien rasvojen käyttö ruokavaliossa, vähäinen liikunta, ylipaino, runsas alkoholinkäyttö, tupakointi ja korkea verenpaine.

Terveellisillä elintavoilla voi vähentä riskiä saada sydänkohtaus // Shutterstock

Veren hyvän, HDL-kolesterolin määrään ravinnon laatu ei suoraan vaikuta. Sen sijaan esimerkiksi kuntoliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää veressä. Lisäksi edellisessä kohdassa lueteltujen asioiden, kuten ylipainon ja tupakoinnin, poistaminen elämästä lisää HDL-kolesterolin määrää elimistössä.

Mikä aiheuttaa sydänkohtauksen?

Sydäninfarktin eli sydänkohtauksen taustalla on lähes aina edellä mainittu valtimotauti, joka kovettaa ja ahtauttaa sydäntä ravitsevia sepelvaltimoita.

Sepelvaltimot haarautuvat Aortan, elin sin verenkierron suurimman valtimon, tyvestä. Sepelvaltimoiden tehtävänä on kuljettaa elintärkeä happea ravintoa sydänlihakselle.

Kun näihin sepelvaltimoihin syntyy ahtauma, sydämen hapensaanti estyy. Tämän seurauksena jo pienessäkin rasituksessa sydänlihas kärsii hapen puutteesta.

Kun edellä mainittu plakista syntynyt verihyytymä sepelvaltimoon ja suoni tukkeutuu, ei sydän saa enää ollenkaan happea ja syntyy kuolio siihen sydänlihaksen osaan, jota jonka hapensaannista ja ravitsemuksesta kyseinen sepelvaltimo huolehtii.

Tukkeutunut sepelvaltio aiheuttaa kuolion siihen sydänlihakseen osaa, johon se toimittaa happea ja ravinteita // Shutterstock

No ei tarvitse olla lääketieteen ammattilainen ymmärtääkseen, että jos sydänlihas ei saa happea ja päättyy kuolioon, tilanne on hyvin vakava. Sydänkohtaus on erittäin vaarallinen sairauskohtaus, jonka nopea hoitaminen on todella tärkeää.

Sydänkohtaus voi oireilla päiviä ennen kuin se iskee

On olemassa muutamia oireita, jotka voivat kieliä tulevasta sydänkohtauksesta. Tässä vaiheessa on kuitenkin jälleen syytä teroittaa, että mää en ole lääkäri ja vastaavanlaiset oireet voivat ilmaantua monesta muustakin syystä.

Ensimmäinen oire on tavallist suurempi väsymys, joka voi äityä niin voimakkaaksi, että esimerkiksi suihkussa käyminen tuntuu mahdottomalta ponnistukselta. On myös havaittu, että sydänkohtausta enteillessä väsymys voi kasvaa iltaa kohti. Lisäksi on havaittu, että tätä oiretta esiintyy erityisesti naisilla.

Toinen oire on epämääräiset vatsan alueen kivut, kuten pahoinvointi, turvotus ja närästys.

Kolmantena oireena on rintakipu, joka on sydänkohtauksen tyyppioire. Rintakipua ja puristuksen tunnetta rinnassa esiintyy useammin miehillä kuin naisilla. Rintakipu voi säteillä myös muualle elimistöön, kuten käsivarsiin, niskaan ja jopa selkään.

Neljäs oire on epätavallinen hengenahdistus, johon voi liittyä myös huimausta.

Viidentänä oireena on epätavallinen hikoilu, joka voi olla myös samankaltaista kylmähikisyyttä, mitä tavallisessa flunssassa esiintyy. Hikoilua esiintyy ympäristön lämpötilasta riippumatta.

Kuten varmaan kaikki huomaavat, kyseessä on perin tavalliset oireet, joita esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä aika ajoin ilman, että he olisivat saamassa sydänkohtausta.

Sydäninfarkti on hengenvaarallinen sairauskohtaus

Itse sydäninfarkti on hengenvaarallinen sairauskohtas, jonka tunnistaminen ja oikea hoito on ensiarvoisen tärkeää.

Sydänkohtauksen saaneella potilaalla on tyypillisesti jo edellisen kohdan listassakin mainittua rintakipua, joka äityy kovaksi ja tuntuu laajasti rintalastan takana.

Kova kipu nostaa usein kylmän hien tai aiheuttaa pahoinvointia. Liikkuminen ei yleensä helpota oireita, vaan voi jopa pahentaa niitä.

Tätä kovaa rintakipua ei välttämättä ole aina kaikilla tai se voi olla vain lievää. Sydänkohtauksessa esiintyy myös usein pääoireita, joita ovat pahoinvointi, heikotus, raskas epämiellyttävä olo ja hikisyys.

Sydänkohtaus on hengenvaarallinen // Shutterstock

Sydänkohtauksen voimakkuus ja sijainti voivat vaihdella. Joillakin sydänkohtauksen saaneilla sydämen pumppaustoiminta pettää ja syntyy vakava sydämen vajaatoiminta eli keuhkopöhö.

Kohtauksen aiheuttamista rytmihäiriöistä pahin on sydämen kammiovärinä. Kammiovärinässä sydämen pumppaustoiminta pysähtyy kokonaan. Seurauksena tällöin on välitön tajuttomuus ja kuolema, elleivät paikalla olevat aloita elvytystä.

Jos henkilöllä on edellä kuvailtuja oireita, niin kannattaa soittaa hätäkeskukseen eli numeroon 112. Tällöin kerrotaan myös lisäohjeita, kuinka tulee toimia ennen kuin ambulanssi saapuu.

Tyypillisesti ohjeina on yrittää rauhoittaa sydänkohtauksen saanut potilas ja saattaa hänet lepoon esimerkiksi puoli-istuvaan asentoon. Jos kyseisellä henkilöllä on jo aikaisemmin ollut sydänvaivoja, hänellä saattaa olla käytössä nitrolääkitys. Tuolloin on tärkeää auttaa henkilöä ottamaan lääkkeensä.

Jos potilas ei ole allerginen, saattaa ohjeena olla antaa asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä, kuten aspiriinia. Salisyylihappo liuottaa veritulppia ja tukoksia ja parantaa verenkiertoa rentouttamalla verisuonten seinämiä. Tarvittaessa tulee aloittaa elvytystoimet, ennen ambulanssin tuloa.

Osaatko sää muuten suorittaa painelu-puhalluselvytyksen?

Sydänkohtauksen hoitaminen

Sydäninfarkti voidaan todeta sydämen sähkökäyrän eli EKG:n ja verinäytteestä tutkittavien sydänlihasvaurion merkkiaineiden avulla.

Kun ambulanssi saapuu, potilaalla annetaan yleensä jo äsken mainittua aspiriinia. Lisäksi potilaalle voidaan antaa nitroja. Kipua puolestaan lievitetään vahvoilla opiodeilla. Lisäksi tyypillisesti annetaan Beetasalpaaja-lääkkeitä, jotka estävät sydämen rytmihäiröitä ja alentavat sykettä ja verenpainetta.

Se, miten sydänkohtauksen hoito jatkuu sairaalassa, riippuu potilaasta. Osalle infarktipotilaista tehdään mahdollisimman nopeati varjoainekuvaus ja samalla pallolaajennus.

Varjoainakuvauksen tarkoituksena on selvittää, onko kyseessä sepelvaltimotauti vai ei. Siinä kuvataan sydämen pinnalla kulkevat ja sydänlihakselle verta ja happea vievät sepelvaltimot.

Jos kyseessä on sepelvaltimotauti, niin ahtauma voidaan hoitaa niin kutsutulla pallolaajennuksella. Tälloin valtimosuoneen asennetaan metalliverkkoputki eli stentti. Tämän tarkoituksena on varmistaa suonen auki pysyminen.

Jos varjoainekuvaus ja pallolaajennus eivät ole mahdollisia, voidaan sydänkohtauksesta kärsivällä potilaalla aloittaa liuotushoito. Liuotushoidolla tarkoitetaan lääketieteellistä toimenpidettä, jossa liuotetaan valtimon tai laskimon verihyytymää.

Potilaalle on mahdollista tehdä niin kutsuttu sepelvaltimon ohitusleikkaus. Ohitusleikkauksessa terveellä verisuonella tehdään ohitus tukkeutuneen sepelvaltimon rinnalle. Yleensä ohitusleikkauksia tehdään useita, riippuen tottakai suonissa olevien ahtaumien määrästä.

Sydäninfarktin jälkeen tarvitaan jatkuvaa lääkitystä. Tärkeässä osassa on säännöllinen ”sydänaspiriini” eli salisyylihappo. Myös erilaisia verenhyytymistä estäviä lääkkeitä voidaan käyttää. Varsinkin pallolaajennuksen jälkeen tarvitaan usein beetasalpaajalääkitystä.

Fakat on kuitenkin se, että pelkkä lääkitys ei riitä, vaan jo aikaisemmin tällä videolla mainittuja valtimotaudin riskitekijöitä pitää välttää!

Tulevaisuudessa sydänkohtausriskin voi nähdä silmistä

Mä törmäsin tätä videota tehdessä mielenkiintoiseen, Nature-tiedelehdessä, julkaistuun tutkimukseen, jossa tutkittiin mahdollisuutta havaita sydänkohtaustariski ihmisen silmistä.

Tulevaisuudessa voi siis hyvin olla mahdollista, että näentarkastuksen yhteydessä uusien silmälasien lisäksi kehotetaan hakeutumaan hoitoon sydänkohtausriskin vuoksi.

Menetelmässä kuvattiin silmien takaosan verkkokalvoja, jonka jälkeen tekoälyn avustuksella analysoitiin, onko henkilöllä riski saada sydänkohtaus vuoden kuluessa.

Verkkokalvot sisätävät valolle herkkiä aistinsoluja. Näiden tehtävänä on erottaa värejä ja nähdä hämärässä. Myös verkkokalvo tarvitsee happea ja ravinteita, joten siellä on oma verisuonistonsa.

Jo paljon aikaisemmin tutkijoille on selvinnyt, että pieniä verisuonia analysoimalla saadaan selville, missä tilassa sydän on!

Tässä tutkimuksessa oli kyse monimutkaisesta tekoälyyn pohjautuvasta algoritmistä, joka sitten näiden verkkokalvojen pienten verisuonten avulla laskee riskin sydänkohtauksella!

Tää voi olla todella mullistava juttu tulevaisuudessa, sillä tutkijoiden mukaan tekoälyn suorittaman arvion osuvuus on jopa 70–80 prosenttia.

Sydänkohtaus voi tulla myös muista syistä!

Vaikka suurin osa sydänkohtauksista selittyykin elintapoihin liittyvillä tekijöille, se ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen syy saada sydänkohtaus.

Esimerkiksi ihmisen psyykkisellä pahoinvoinnilla on havaittu yhteys sydänkohtausriskin kanssa. Eritoten tämä korostuu kun esimerkiksi elämässä tapahtunut kriisi tai voimakas stressi yhdistyy kokemukseen omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä.

Toinen esimerkki on hieman paradoksaalinen, sillä huippu-urheilijoiden piirissä on havaittu 1,5-2 riski sairastua sydänperäiseen äkkikuolemaan verrattuna ei-urheileviin! Paradoksaalista tämä on siksi, koska liikunta on juuri se tekijä, joka suojaa esimerkiksi sepelvaltimotaudilta.