Sota Ukrainassa

Petteri Mikkonen
Petteri Mikkonen

Mä tein tammikuun lopussa Videon Ukrainan tilanteessa. Tuossa videossa mä käsittelin Ukrainan ja Venäjän välistä tilannetta Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien.

Kriisin ymmärtämiseksi mä suosittelenkin ehdottomasti katsomaan ton videon. Löydät sen alta

Viime viikkoina tilanne Ukrainan ja Venäjän välisellä rajalla on kuitenkin kiristynyt ja voidaan puhua sotatilasta.

Tässä artikkelissa mä käyn läpi, missä tällä hetkellä ollaan! Jos haluat katsoa artikkelin videomuodossa, niin tässä linkki!

!!Päivitys! Venäjä on hyökännyt ukrainaan! Yllä olevalla videolla lisätietoja!!!

Miksi Putin ja Venäjä haluaa hyökätä Ukrainaan

Käydään läpi ihan ensiksi, miksi Putin ja sitäkautta Venäjä on ylipäätäänsä kiinnostunut Ukrainasta. Tätä ei nimittäin käsitelty tarpeeksi edellisellä videolla.

Ensinnäkin Venäjä haluaa laajentaa alueitaan. Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991 Venäjä menetti 14 aiemmin hallitsemaansa tasavaltaa. Ukrainan menetys oli Venäjälle erityisen tiukka paikka.

Neuvostoliitto koko laajuudessaan // Shutterstock

Venäjällä on vahvoja tunnesiteitä Ukrainaan ja Putin on todennut, että venäläiset ja ukrainalaiset ovat yhtä kansaa, jotka jakavat yhteisen historian ja henkisen tilan.

Toiseksi Ukrainalla on merkittävä geopoliittinen rooli. Kylmän sodan jälkeen Nato on laajentunut 14 uuteen valtioon, joista osa on entisiä neuvostotasavaltoja. Venäjällä ei haluta, että Nato tunkeutuisi yhtään lähemmäs Venäjän rajaa, kuin mitä se nyt on.

Vaikka Ukraina ei olekkaan Nato-maa, niin joskus se voisi sitä olla. Tämä merkitsisi Naton sotilastukikohdan perustamista Ukrainaan. Tähän mennessä Ukraina on jo järjestänyt yhteisiä sotilasharjoituksia Naton kanssa.

Lisäksi esimerkiksi Krimin valtaaminen 2014 merkitsi sitä, että Venäjä sai haltuunsa tärkeän laivastotukikohdan. Donetskin ja Luhanskin ovat myös arvokkaita itsessään. Sieltä löytyy suuria viljelyalueita ja raudan tuotantoa.

Donetskin ja Luhanskin alueet // Shutterstock

Kolmanneksi Putin pitää Ukrainan lämpeneviä välejä länteen riskinä sille, että samanlainen ilmiö voisi tapahtua myös Venäjällä! Lisäksi pitämällä länsi epätietoisuudessa Ukrainan tilanteesta, Venäjä pysyy merkittävänä puheenaiheena ympäri maailmaa. Lisäksi Krimin miehittäminen vuonna 2014 lisäsi merkittävästi Putinin suosiota Venäjällä.

Mitä on tapahtunut tammikuun jälkeen?

Mä kerroin viime videon lopussa Ukrainan valtionhallinnon sivustoihin tehdystä Kyberhyökkäyksestä ja siitä, että Venäjä oli siirtänyt osan Ukrainassa olleista diplomaateista takaisin Moskovaan.

Tuossa videon lopussa mää puhuin myös siitä, että useampi Venäjän maihinnousualus oli ajanut valtameriltä Itämerelle. No tämän asian suhteen voidaan todeta, että tilanne Itämerellä ei ole kiristynyt edellisen videon jälkeen.

No mitä sitten Helmikuussa on tapahtunut?

Kyberhyökkäykset Ukrainassa ovat jatkuneet. Helmikuun puolivälissä Ukrainan varapääministeri Myhailo Fedorov ilmoitti, että maa oli joutunut historian suurimman palvelunesto-hyökkäyksen kohteeksi. Varapääministerin mukaan tekijöiden ip-osoitteet ovat Venäjältä, Kiinasta, Uzbekistanista ja Tšekistä.

Pari päivää kyberhyökkäyksen jälkeen Venäjä kiisti osallisuutensa iskuun!

Hieman myöhemmin Ukrainan kriisissä nähtiin hieman toisenlaisia sodankäyntitoimia, kun Venäjän tukemat separatistit kertoivat evakuoivansa jopa 700 000 ihmistä Itä-Ukrainasta Venäjälle. Evakuointia perusteltiin Ukrainan suunnittelemilla hyökkäystoimille kapinallisalueille. Putin lupasi tarjota tulijoille majoituksen sekä rahaa 115 euroa.

Yhdysvalloissa nämä toimet nähtiin lähinnä propagandana, jonka tarkoituksena on harhauttaa sitä, että Venäjä on kokoamassa joukkojaan valmistautuakseen hyökkäykseen.

Venäjä on viestinyt pariinkiin otteeseen, että se ei ole keskittämässä lisää joukkoja Ukrainan rajalle vaan ennemminkin vetänyt joukkojaan pois. Joukkojen poisvetämiseen suhtauduttiin kriittisesti ja esimerkiksi Yhdysvaltojen tiedustelutieto ei tukenut sitä.

Samaa mieltä oli myös Britannian tiedustelujohtaja Jim Hockenhull, jonka mukaan Venäjä on lisännyt Ukrainan rajalle muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, helikoptereita ja kenttäsairaaloita.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti perjantaina 18.2 tiedoitustilaisuuden, jossa hän maalasi hyvin synkkiä kuvia Venäjän toimista Ukrainassa. Biden totesi, että Putin olisi nyt tehnyt päätöksensä hyökätä Ukrainaan. Hän myös mainitsi, että hyökkäyksenä kohteena olisi luultavasti maan pääkaupunki Kiova.

Toisaalta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky on pyytänyt helmikuun aikana useaan kertaan ukrainalaisia pysymään rauhallisena lisääntyneistä jännitteistä huolimatta. Hän mainitsee, että paniikki Ukrainassa on tällä hetkellä vihollisen pahin ystävä.

Putin tunnustaa Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden

Tämän viikon maanantaina Venäjän Federaation presidentti Vladimir Putin piti puheen, jonka päätteeksi hän tunnusti Venäjä-mielisten separatistien hallitsemien Donetskin ja Luhanskin ”kansantasavaltojen” itsenäisyyden.

Vladimir Putin allekirjoitti sopimusasiakirjat, jossa hän toteaa Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden 

Näiden kansantasavaltojen tunnustaminen itsenäisiksi johtaa Minskin vuonna 2014 solmitun tulitaukosopimuksen murenemiseen. Sopimuksen pyrkimyksenä oli pysäyttää taistelut Itä-Ukrainassa.

Ennen tuota itsenäisyystunnustamista Putin kuvaili Ukrainan olennaiseksi osaksi Venäjän historiaa ja sanoi, että Itä-Ukraina on muinaista venäläistä maata.

Tämän lisäksi Putin kertoi jälleen Venäjän olevan huolissaan turvallisuudestaan etenkin Naton laajenemisen takia. Putinin mielestä länsimaat eivät ole piitanneet Venäjän turvallisuushuolista.

Putin ilmaisi huolensa myös Itä-Ukrainan asukkaista. Venäläinen Media uutisoi maanantaina, että separatistialueilta on paennut Venäjän puolelle jo yli 60 000 evakkoa.

Puheen päätteeksi Putin ja separatistialueiden johtajat allekirjoittivat sopimusasiakirjat Itsenäisyyden tunnustamisesta sekä ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta.

Venäjän parlamentti on myös hyväksynyt YYA-sopimukset Itä-Ukrainan separatistialueiden kanssa.

Mitä itsenäisyyden tunnustaminen merkitsee Venäjän kannalta?

Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen itsenäisyyden julistamisen myötä, Venäläisten joukkojen läsnäolosta alueella tuli virallista. Tähän asti Venäjä on toiminut alueella epäsuorasti, esimerkiksi käyttämällä hyväkseen tunnuksettomia palkkasotilaita. Nyt siis alueella olevat sotilaat voivat pitää hihassaan Venäjän tunnuksia.

On hyvä pitää mielessä, että Donetski ja Luhanksi eivät ole kokonaan Separatistien hallinnassa, eikä tässä vaiheessa ole nähty merkkejä siitä, että Venäläiset joukot olisivat tunkeutuneet vanhan ”rajalinjan” yli.

Putinin itsensä mukaan itsenäisyyden tunnustaminen koskee Donetskin ja Luhanskin alueita kokonaisuudessaan. Venäjä ei siis tunnusta vain separatistien hallussaan pitämiä alueita.

Miksi tämä sitten on Putinille ja Venäjälle tärkeää?

Ensinnäkin, me kaikki tiedämme että Venäjä on tuonut valtavat määrät sotilaita ja sotilaskalustoa Ukrainan rajalle.

Nämä eivät virallisesti voi tunkeutua syvemmälle Ukrainaan, koska se merkitsisi sitä, että länsimaat tulisivat laittamaan Venäjälle valtavat taloudelliset pakotteet. Toisaalta Putin ei myöskään voi vetää Venäjän joukkoja pois alueelta, koska se saisi näyttämään hänet heikolta.

Nyt nämä Venäläiset sotilaat on komennettu Donetskin ja Luhanskin alueelle rauhanturvaamistehtäviin.

Mielenosoitus Kiovassa vuonna 2014 // Shutterstock

Koko ajan tulee pitää mielessä se tosiseikka, että konflikti alueella on jatkunut jo kahdeksan vuoden ajan, aina vuodesta 2014. Venäjän nykyiset toimet ovat siis jatkumoa tälle konfliktille.

Miten Putinin puheeseen reagoitiin lännessä?

Selvää oli tietenkin se, että Länsi tuomitsi Putinin itsenäisyysjulistuksen välittömästi. Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin mukaan tapaus voidaan tulkita siten, että Venäjä on nyt aloittanut maahantunkeutumisen Ukrainaan. Biden totea, että Putinin toiminta rikkoo räikeästi kansainvälistä lakia.

Myös EU:n ulkoasioista vastaava Josep Borrell ilmoitti Twitterissä, että tämä on jo Venäjän uusi hyökkäys Ukrainaan.

Sekä Yhdysvallat että EU ovat ilmoittaneet Venäjään kohdistuvista taloudellisista pakotteista.

Yhdysvallat on jo aikaisemmin määrännyt pakotteita Luhanskin ja Donetskin alueille. Yhdysvaltojen uusien pakotteiden kohteena on kaksi suurta venäläistä pankkia, VEB ja Promsvjazbank. Lisäksi pakotteita kohdistetaan Venäjän eliitin perheenjäseniin sekä Venäjän valtionvelkaan. Bidenin mukaan pakotteet estäisivät Venäjän pääsyn lännen rahoitusmarkkinoille.


Yhdysvallat myös työskentelee yhdessä Saksan kanssa, jottei Nord Stream 2-kaasuputkihanke etene. Saksa on myös ilmoittanut jäädyttäneensä hankkeen!

Nord Stream 2 -kaasuputkihanke // Shutterstock

Kylmän sodan aikana energiaa ei koskaan käytetty idän ja lännen välisissä konflikteissa. Tällä kertaa tilanne kuitenkin näyttää olevan toinen.

Kaasun osuus Suomen energiankäytöstä on noin kuusi prosenttia ja käytännössä kaikki tulee Suomeen Venäjältä.

Venäjän ulkoministeriö kommentoi keskiviikkona Yhdysvaltojen maata kohtaan asettamia pakotteita. Se ilmaisi vastaavansa pakotteisiin voimakkaasti ja sanoi niiden olevan amerikkalaisten omien etujen vastaisia.

Tiistai-iltana myös EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell kertoi uusista Venäjän vastaisien pakotteiden käyttöönotosta. Listalla on yhteensä 27 tahoa, joihin kuuluu esimerkiksi venäläisiä pankkeja ja yksityishenkilöitä.

EU:n pakolistalle lisättiin myös 351 Venäjän duuman jäsentä, jotka äänestivät Donetskin ja Luhanskin itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. Näiden lisäksi EU rajoittaa Venäjän valtion pääsyä EU:n rahamarkkinoille.


Tähän mennessä määrätyillä pakoitteilla on kuitenkin lähinnä Symbolinen merkitys. Nykyisillä öljyn hinnoilla Venäjän valtion budjetti on ylijäämäinen, eikä Venäjällä ole pakottavaa tarvetta hankkia lainaa Euroopasta tai Yhdysvalloista.

Sekä Euroopan unioni, että Yhdysvallat on ilmoittanut, että pakotteita voi tulla vielä lisää riippuen siitä, miten tilanne Ukrainassa kehittyy.

Pakotteiden lisäksi esimerkiksi Britannian pääministeri Boris Johnsson ilmoitti, että Britannia aikoo tarjota lisää sotilaallista tukea Ukrainalle. Yhdysvallat jatkaa puolestaan asetoimituksia Ukrainaan.

Biden myös ilmoitti, että Koska Venäjä ei ole vetänyt joukkojaan Valko-Venäjältä, hän määrää lisäjoukkoja ja kalustoa Baltian maihin Nato-joukkojen vahvitukseksi. Biden korostaa, että nämä siirrot ovat täysin puolustuksellisia.

Ukraina on julistanut poikkeustilan

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti, että Ukraina on alkanut kutsua 18-60-vuotiaita reserviläisiä armeijan palvelukseen. Palveluksen kestoksi on määritelty enintään yksi vuosi.

Lisäksi Ukrainan turvallisuusneuvosto on julistanut maahan poikkeustilan, joka mahdollistaa esimerkiksi tehostetut ajoneuvojen tarkistukset. Poikkeustilan kestoksi on määritelty 30 päivää.

Jo aikaisemmin Ukrainan parlamentti on hyväksynyt lakiesityksen, joka antaa siviileille oikeuden kantaa aseita itsepuolustukseksi.

Mitä on odotettavissa seuraavaksi?

Moni varmasti miettii, mitä Ukrainassa tapahtuu seuraavaksi. Kellään ei tietysti ole kristallipalloa käytössä, mutta eri tahot ovat antaneet valistuneita arvioita.

Venäjä on systemaattisesti kieltänyt länsimaiden väitteet aikomuksista valloittaa Ukraina, mutta samaan aikaan se on lähettänyt sotilaita Itä-Ukrainaan sekä koonnut lähes 200 000 henkilön joukot lähelle Ukrainan pohjois-, Itä- ja Etelärajoja.

Venäjä voisi siis hyökätä Pohjoisesta kohti Kiovaa.Tällöin hyökkäys voisi tapahtua Venäjän oman maaperän lisäksi Valko-Venäjän kautta, jossa Venäjällä on edelleen runsaasti joukkoja. Tämä sitoisi kuitenkin todella paljon joukkoja ja olisi Venäjän kannalta riskialtista.

Vaihtoehtoisia hyökkäysreittejä olisi Etelästä Krimin kautta tai Idästä Donetskin ja Luhanskin suunnasta.

Venäjän mahdolliset tunkeutumisreitit syvemmälle Ukrainaan // Shutterstock

Joka tapauksessa Länsimaisten asiantuntijoiden mukaan Venäjällä on riittävästi Ukrainan täysimittaiseen valloitukseen.

On selvää, että Ukraina ei luovuta Donetskin ja Luhanskin alueita helposti. Alueella olevien viljelysmaiden ja teollisuuden menettäminen olisi valtava menetys Ukrainan valtiolle.

Täysimittaisen sodan aloittaminen ja Ukrainan valtaus ei myöskään ole mikään yksinkertainen asia Venäjälle, johtuen siitä seuraavista taloudellisista tappioista. En myöskään usko, että Putin itse haluaisi suursodan syttymistä.

Tilanteesta ei missään nimessä ole kuitenkin helppoa ulospääsyä. Vaikka Venäjä vetäisikin joukkonsa pois kokonaan Ukrainasta edessä voisi olla hyvin Ukrainan sisällissota. 8 vuotta kestäneen konfliktin seurauksena Ukrainassa asuvat ihmiset ovat alkaneet kantaa kaunaa toisiaan kohtaan.

Lähteitä ja tutkittavaa

Petteri Mikkonen

Petteri Mikkonen

Kiinnostunut kaikesta! Youtuben parhaat dokumentit!

Tekijät →

Petteri Mikkonen

Kiinnostunut kaikesta! Youtuben parhaat dokumentit!