Mitä jos rahaa painettaisiin loputtomasti

Petteri Mikkonen
Petteri Mikkonen

Oletko koskaan ajatellut, että miksei ihmisten velkoja kuitata yksinkertaisesti sillä, että painetaan lisää rahaa?

Lähes kaikki ihmiset haluavat lisää rahaa, mutta tiedätkö loppupeleissä, mitä raha oikeasti on ja miksi sillä on arvoa?

Tässä artikkelissa sukelletaan rahan syövereihin ja koitetaan löytää vastaus edellä mainittuihin kysymyksiin!

👑 Mitä on raha?

Aivan aluksi meidän täytyy selvittää, mitä raha oikeastaan on? Ennen varsinaisen rahan käyttöönottoa, ihmiset vaihtoivat erilaisia asioita keskenään. Esimerkiksi, ihminen jolla oli takapihallaan valtavat määrät banaanipuita, saattoi vaihtaa banaaneita naapurinsa kanssa ja saada tältä vaihdossa vaikkapa suolaa. Toisen naapurin kanssa banaanit saattoivat vaihtua esimerkiksi vaatteiden tekemiseen.

Tämän kaltainen systeemi toimii kuitenkin ainoastaan pienissä, muusta maailmasta eristetyissä, yhteisöissä, joissa tuotetaan vain muutamia tavaroita tai palveluita. Vaihtokauppaa on aina tapahtunut ihmisyhteisöissä ja sitä tapahtuu edelleenkin, mutta se on melko epäkäytännöllistä.

Kun yhteisö kasvaa, niin tarpeiden kohtaamisen ongelma lisääntyy ja erilaisten hyödykkeiden ja palveluiden tuotanto monipuolistuu. Miettikääpä esimerkiksi äskeistä takapihallaan banaaneja kasvattavaa miestä. Jos hän haluaisi vaihtaa nämä banaanit vaikkapa taloon tai veneeseen, ei se välttämättä enää onnistuisikaan. Talokauppiaan ei olisi järkevää ottaa vastaan maksua 100 000 banaanina, sillä ne ehtisivät pilaantua ennen kuin talokauppias ehtisi tehdä niillä mitään. Toisaalta, eipä banaanikauppiaallaakaan varmasti olisi varastoissaan 100 000 banaania.

Ainoa tapa kiertää edellinen ongelma on niin kutsuttu epäsuora vaihdanta. Ihmisten täytyi etsiä jokin asia, johon kaikki vaihtavat tavaransa. Tämän kaltainen asia, joka omaksutaan laajalti vaihdon välineenä kutsutaan rahaksi. Tällaisena rahana saatettiin käyttää monenlaisia tavaroita arvometalleista oravannahkoihin. Etenkin kultaa ja hopeaa käytettiin maksuvälineenä jo tuhansia vuosia sitten. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että kulta- ja hopeakappaleet olivat erikokoisia ja ne piti punnita kaupanteon yhteydessä.

Niimpä arvokkaista metalleista alettiin lyödä kolikoita, jotka hallitsijat leimasivat arvon vakuudeksi.

Kolikoiden kuljettaminen ympäriinsä kävi kuitenkin myös ongelmallisesti. Ruotsissa oli käytössä esimerkiksi 19 kg massaisia kuparilevyjä, joita kutsuttiin kupariplootuiksi. Kaikki varmasti ymmärtävät, ettei 19kg metallilevyjä ole kovin mukava kanniskella ympäriinsä.

Seuraava vaihe rahan historiassa oli se, että perustettiin pankkeja, jotka vastaanottivat hankalasti liikuteltavia rahoja ja antoivat vastineeksi palan paperia. Kullasta tuli nopeasti virallinen arvonsäilyttäjä. Se oli harvinaista, joten sen arvo tunnustettiin laajasti. Taloudessa oli siirrytty kultakantaan.

Pankkien antama pala paperia, joka siis tarkoittaa nykyajan seteleitä, tarkoitti sitä, että sen haltijalla todella oli pankin holvissa setelin arvoa vastaava kultamäärä. Seteleillä voitiin käydä kauppaa. Jokaisella setelin omistajalla oli mahdollisuus kävellä pankkiin ja lunastaa setelin osoittama arvo kultana.

💶 FIAT raha

Nimellisesti kultakantaa ylläpidettiin Yhdysvalloissa aina 1970-luvulle asti, siten että 35 dollaria vastasi yhtä troy-unssia kultaa. Tavallisella ihmisellä ei kuitenkaan ollut enää mahdollisuutta vaihtaa dollareita kultaan. Tämä oikeus oli vain muilla valtioilla ja niiden keskuspankeilla, jotka pitivät hallussaan puolestaan yhdysvaltain dollareita.

Lopulta 15.elokuuta 1971 Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon irrotti dollarin kullasta. Koska yhdysvaltojen dollarilla oli maailmanlaajuinen asema reservivaluuttana, tarkoitti tämä sitä että tuolloin kultakannasta luovuttiin koko maailmassa.

Nykyajan rahaa kutsutaan FIAT-rahaksi. Sana tulee latinasta ja kääntyy suomeksi "tulkoon" tai "tapahtukoon". Tällä rahalla ei ole itsessään mitään arvoa. Jos menet autiolla saarelle tuhannen 500 euron setelin kanssa hyödyt niistä korkeintaan nuotion sytyttämisessä tai WC-käynnin yhteydessä. Toisaalta eipä siellä autiolla saarella tee mitään kultaharkoillakaan, mutta niiden arvo sentään säilyy vaikka joutuisit olemaan saarella pidempään. Ja voisihan niistä harkoista rakentaa vaikka itselleen majan. Jos saarella olisikin mukana oravannahkoja, voisit pukeutua niihin kun tulee kylmä.

Miksi sitten nykyajan rahalla on arvoa? Yksinkertainen vastaus on se, että me uskomme sen olevan jonkin arvoista. Sen arvo perustuu hallinnon luomiin säännöksiin ja lakeihin sen olemisesta laillinen maksuväline.

Asiaa voi lähestyä myös tällä tavalla. Palataan takaisin aikaan, jolloin suomessa oli käytössä markat. Jos tuolloin kaikki maailman muut maat päättäisivät, että markalla ei ole mitään arvoa, niin sillon sillä ei sitä enää ole. Jos verrataan markkoja kultaan tai vaikkapa puhtaaseen juomaveteen, niin mikään taho ei voi tehdä niitä arvottomaksi. Kulta on edelleen harvinaista sekä puhdas juomavesi elintärkeää.

🏦 Miten rahaa syntyy

Meidän käyttämää, FIAT-rahaa, syntyy kahdella eri tavalla. Kummassakin näissä tapauksissa rahaa syntyy lainaamalla.

Ensinnäkin, on olemassa kahdenlaisia pankkeja; Keskuspankkeja ja tavallisia liikepankkeja. Me tavalliset ihmiset olemme tekemisissä ainoastaan tavallisten pankkien kanssa. Otetaan ensimmäisenä käsittelyyn se tapa, miten rahaa syntyy kaikista eniten.

Aluksi on korjattava yleinen virhekäsitys: Pankkilainat eivät ole peräisin pankkitalletuksista, toisin kuin yleisesti ajatellaan

Ajatellaan, että menet pankkiin hakemaan 200 000 euron asuntolainaa. Jos pankki arvelee, että pystyt maksamaan lainan takaisin se myöntää lainan. Tällöin sun tilille kirjoitetaan lainattava summa, tässä tapauksessa 200 000 euroa.

Tämä raha syntyi sillä hetkellä, kun se kirjoitettiin pankkitilillesi. Maailmassa on siis nyt 200 000 euroa enemmän rahaa.

Toisaalta pankki kirjoittaa kirjanpidossa toiselle puolelle myös 200 000 euroa. Tämä on sun lupaus maksaa ottamasi 200 000 euron laina takaisin.

Nyt sinun varallisuutesi on kasvanut 200 000. Toisaalta olet kirjoittanut pankin kanssa velkakirjan, jossa yleensä on jokin takaus, kuten ostamasi asunto. Tämä velkakirja on siis sinun velkaasi.

Pankin näkökulmasta asia on kuitenkin juuri toisinpäin. Sen tekemä pankkitalletus on velkaa ja lupauksesi maksaa velka takaisin edustaa pankin varallisuutta.

Laina pitää tietysti joskus maksaa takaisin, koron kera. Ajatellaan, että korko on vaikkapa 20 000 euroa. Kun maksat lainan takaisin, tapahtuu niin, että pankki pyyhkii 200 000 talletuksen veloistaan sekä toisaalta sen lainasopimuksen, jossa lupasit maksaa rahat takaisin. Näin raha häviää.

Nyt kuitenkin maksoit lisäksi tuon 20 000 euron koron, niin pankki pyyhki isomman summan veloistaan kuin varallisuudestaan ja näin pankin pääoma kasvoi 20 000 euroa.

Myös keskuspankit luovat lisää rahaa. Keskuspankkien kanssa tavallinen ihminen ei voi asioida, eikä sinne voi luoda tiliä. Keskuspankki voi kuitenkin luoda rahaa ja lainata sen tavalliselle pankille. Tällöin vakuutena toimii esimerkiksi arvopaperit.

Keskuspankin tehtävänä on hoitaa rahataloutta. Jos keskuspankki arvelee, että ihmiset ottavat liikaa lainaa suhteessa heidän maksukykyyn he nostavat ohjauskorkoa joka tekee lainan ottamisesta huomattavasti kalliimpaa.

📈 Inflaatio

Nyt kun olemme käsitelleet sen, mitä raha on ja miten sitä syntyy voidaan siirtyä itse videon otsikon kysymykseen: Mitä jos rahaa painettaisiin loputtomasti?

Mää oon ainakin itse lapsena pohtinut kysymystä, miksei köyhyyttä poisteta maailmasta siten, että luotaisiin vain yksinkertaisesti lisää seteleitä.

Ajatellaampa niin, että yht äkkiä valtio painaa lisää rahaa ja lähetää jokaisen suomalaisen postilaatikkoon kirjekuoren, joka pitää sisällään miljoona euroa. Nyt kaikki suomalaiset haluaisivat käyttää tämän miljoona euroa jonkun luksusauton ostamiseen! Luksusautoja on kuitenkin maailmassa vain rajallinen määrä, joten autonvalmistajat ja myyjät nostaisivat reilusti hintojaan.

Vastaavalla tavalla kävisi kaikkien tuotteiden ja palveluiden kanssa. Rahalla saisi siis vähemmän asioita kuin ennen.

Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti (eivät siis vain yksittäisten tavaroiden tai palvelujen hinnat). Silloin yhdellä eurolla saa vähemmän kuin ennen, eli euron arvo laskee.

Esimerkiksi rasvaton maito maksoi vuonna 2005 72 centtiä ja vuonna 2015 93 centtiä. Hinta nousi siis 29,2 prosenttia.

Koska mää en juo maitoa, niin kertokaa mulle paljonko litra rasvatonta maitoa maksaa vuonna 2021.

Mitä enemmän rahaa luodaan, sitä korkeammaksi inflaatio muodostuu ja sitä vähemmän rahalla on arvoa.

Keskuspankkien tehtävänä on laskea rahaa liikenteeseen siten, että inflaatio pysyisi parissa prosentissa, joka on katsottu sopivaksi arvoksi, jotta talous kehittyisi.

Tämä tarkoittaisi sitä, että rahan ostovoima puoliintuu 35 vuodessa. Laita siis säästöön tänään 1000 euroa, niin 35 vuoden päästä sen ostovoimasta on jäljellä enää 500 euroa.

Yksinkertaisesti tässä on kyse lupauksistsa. Pankki lupaa maksaa sinulle ja sinä pankille.

Keskuspankit myös edistävät rahoitusjärjestelmän vakautta valvomalla liikepankkeja ja varmistamalla, että ne eivät luotonannossaan ota liikaa riskejä.

💰 Mitä jos rahaa painettaisiin loputtomasti

Jos rahaa painettaisiin loputtomasti, tämä tarkoittaisi ennen pitkää sitä, että rahalla ei ole enää mitään arvoa. Tarvitsisit esimerkiksi miljoonia euroja yhden maitolitran ostamiseen.

Tila, jossa rahan arvo alenee hallitsemattomasti on nimeltään hyperinflaatio. Hyperinflaatio jyllää viimeistään silloin, kun inflaatio on 50 prosenttia kuukaudessa, eli vuositasolla yli 12 000 prosenttia

Hyperinflaatioon joutuminen on todella haitallista. Tästä melko tuore esimerkki on Afrikassa sijaitseva Zimbabwe.

Vuonna 2008-2009 Zimbabwe kärsi erittäin korkeasta inflaatiosta. Tuolloin julkiset menot olivat 98,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, jolla kuvataan yhteiskunnan kokonaistuotannon kehitystä.

Tuolloin vallassa ollut presidentti Robert Mugabe harjoitti todella kehnoa rahapolitiikkaa ja päätti hoitaa valtion rahankulutuksen printtaamalla lisää rahaa. Kuten aikaisemmin videolla kerroi, tämä vaikuttaa siihen, että hinnat nousevat räjähdysmäisesti samalla kun rahan arvo alenee. Näin kävi myös Zimbabwessa.

Vuoden 2008 puolivälissä inflaatio oli zimbabwessa 6,5 sekstiljoonaa prosenttia. Tämä on luku jossa on pilkun jälkeen 21 numeroa. Kyse oli siis aika paljon enemmän kuin toivottu parin prosentin inflaatio.

Inflaation ollessa hurjimmillaan hinnat tuplaantuivat vuorokaudessa. Koska rahaa tarvittiin päivä päivältä enemmän Zimbabwen hallitus joutui printtaamaan koko ajan yhä enemmän ja enemmän rahaa.

Toisaalta Zimbabwessa jouduttiin painamaan aina vain suurempia seteleitä, kunnes koko valuutta oli täysin arvoton. Suurin Zimbabwen painama seteli oli 100 biljoonan Zimbabwen dollarin arvoinen.

Ihmiset joutuivat tuolloin kirjaimellisesti kärräämään kottikärryllisen lähes arvottomia zimbabwen dollareita lähimarkettiin saadakseen esimerkiksi leipää.

Ahdingonssa oleva Zimbabwen hallitus teki jossain kohtaa hintojen nostamisen laittomaksi. Näin vankilassa saattoi olla samassa sellissä murhanhimoinen tappaja sekä kauppias joka nosti leivän hintaa edellispäivästä.

Lopulta tammikuusa 2009 Zimbabwe salli muiden valuuttojen käytön. Tavalliset ihmiset rupesivatkin maksamaan ostoksiaan euroilla tai dollareilla. On ikävää ajatella niitä Zimbabwen tavallisia kansalaisia, jotka olivat säästäneet Zimbabwe dollareita vuosia ja yht äkkiä niiden arvo oli suurin piirtein saman verran kuin vessapaperilla.

Hyvä sanonta kääntyykin suomeksi seuraavalla tavalla. Jos raha kasvaisi puussa, se olisi yhtä arvokasta kuin lehdet.

Zimbabwen kaltaisia tapauksia on historiassa muitakin. Kaikissa niissä on kuitenkin päädytty samaan lopputulokseen: Raha menettää täysin arvonsa.

💥 Miksi Bitcoin?

Miksi sitten mää sijoitan Bitcoiniin?

Otetaan taas esimerkiksi kulta, jota käsiteltiin tällä videolle. Sen arvo perustuu siihen, että sitä on suhteellisen vähän saatavilla. Sanotaan, että kulta on niukkaa.

Samalla tavalla Bitcoin on niukkaa. Bitcoin on koodattu siten, että niitä syntyy maailmaan tasan 21 miljoonaa kappaletta. Ei yhtään vähempää, eikä yhtään enempää. Niukkuudessa se siis päihittää Kullan jota voi löytyä lisää maapallolta tai vaikkapa avaruudessa olevalta asteroidilta.

Tämän lisäksi Bitcoin on hajautettu, jonka seurauksena se mikään yksittäinen taho, kuten jo aikaisemmin mainitut keskuspankit, eivät pysty vaikuttamaan siihen! Bitcoinon myös helposti jaettavissa pienempiin osiin ja sitä voidaan lähettää kenelle tahansa, missä tahansa lupaa kysymättä.

Täytyy myös todeta, että mää uskon että Bitcoinilla myös tulevaisuudessa arvoa. Jokainen voi tahoillaan pohtia sitä, onko tämä uskomus jotenkin huonompaa kuin perinteisiin FIAT-valuuttoihin, kuten dollareihin tai euroihin, joita voidaan painaa lisää nappia painamalla, uskominen.

Bitcoini on paljon muutakin! Suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan mun videon aiheesti, jos kiinnostaa enemmän.

Lähteitä ja tutkittavaa

Talous ja kryptovaluutat
Petteri Mikkonen

Petteri Mikkonen

Kiinnostunut kaikesta! Youtuben parhaat dokumentit!

Saatat olla kiinnostunut

Elämmekö pian Metaversumissa?

Elämmekö pian Metaversumissa?
Jäsenet Julkinen

Kuvittele tulevaisuus, jossa meitä ympäröivä virtuaalinen maailma on niin todentuntuinen, että meidän on vaikea erottaa sitä fyysisestä, jalkojen alla tuntuvasta maailmasta. Tämän kaltaisessa tulevaisuudessa digitaalisesta identiteetistä on muodostunut tärkeimmäksi identiteetin muodoksi ja esimerkiksi fyysinen matkustaminen on korvattu virtuaalisilla kokemuksilla. Ennen kuin tyrmäät tämän kaltaisen tulevaisuuden pelkkänä scifi-hömppänä, niin katso tää

Petteri Mikkonen
Petteri Mikkonen
Talous ja kryptovaluutat

Tekijät →

Petteri Mikkonen

Kiinnostunut kaikesta! Youtuben parhaat dokumentit!