Mitä jos sähkö loppuu ensi talvena
Näin yli sata vuotiaan omakotitalon omistavana henkilönä olen seurannut tiiviisti keskustelua sähköstä ja ennen kaikkea sen hinnasta. Meidän talon lämmitysmuotona on suora sähkö, jonka lisäksi ilmalämpöpumpulla ja varaavalla takalla pystyy, ainakin osittain, lämmittämään taloa.
Tällä hetkellä meillä on onneksi viime marraskuussa solmittu sopimus ison sähköyhtiön kanssa. Toisaalta netin syövereissä kuiskaillaan, että sopimukset on aina mahdollista purkaa.
Mä halusin tapani mukaan selvittää, mistä tässä energiakriisissä todella on kysymys ja pohtia, mitä tapahtuisi jos sähkön tulo oikeasti loppuisi talven kylminä kuukausina.
Voit katsoa artikkelin myös videomuodossa!
Mikä on Euroopan energiakriisin taustalla?
Pohjimmainen syy Euroopan energiakriisiin löytyy viime Helmikuulta, jolloin Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Länsimaat vastasi tähän hyökkäykseen pakotteilla, josta Venäjä ei tietenkään riemastunut. Niinpä luvassa oli Venäjän suunnalta vastapakotteita, josta merkittävimpänä oli venäläisten kaasuhanojen sulkeminen.
Venäjä on ollut EU:n tärkein fossiilisten polttoaineiden toimittaja. Yli puolet vuonna 2020 tuoduista kiinteistä fossiilisista polttoaineista tuli Venäjältä. Maakaasun kohdalla 43 % oli venäläistä alkuperää.
Venäjä on merkittävä energiantuoja myös Suomelle. Vuoden 2020 lukujen mukaan Suomeen tuodusta energiasta yli 64 prosenttia tuli Venäjältä. Esimerkiksi Suomeen tuodusta kivihiilestä noin 95 prosenttia oli peräisin Venäjältä.
Suomi ei kuitenkaan ole niin riippuvainen venäjältä tuodusta energiasta kuin esimerkiksi Saksa, Itävalta, Unkari ja Italia. Näissä maissa tilanne on heikko, sillä Venäjän valtionyhtiö Gazprom on jo tuntuvasti leikannut ja jopa kokonaan keskeyttänyt kaasutoimitukset useisiin Euroopan maihin!
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskovin kommentit ja vaatimukset ovat voimistuneet viime aikoina. Venäjän mukaan länsimaiden pakotteet estävät Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 1- kaasuputken kunnossapitotyöt.
Suomessakin Venäjältä tuodun energian osuuden laskeminen energian kokonaiskulutuksesta on hankalaa ja sisältää paljon oletuksia ja epävarmuuksia. Esimerkiksi Virosta tuodun maakaasun alkuperämaa on Venäjä.
Joka tapauksessa Venäjältä ostettuun energiaan liittyy myös moraalinen ristiriita. Ostamalla esimerkiksi maakaasua Venäjältä, Euroopan maat lihottavat Vladimir Putinin sotakirstua.
Kuitenkin venäläinen maakaasu on juuri se, mistä Euroopan maat ovat riippuvaisia, sillä sille on vaikea löytää nopeasti korvaavia energialähteitä.
Miksi sähkö on niin kallista?
Sähkömarkkinoiden kriisi johtuu tällä hetkellä ennen kaikkea juuri Eurooppaa vaivaavasta maakaasupulasta. Koska kaasun tulo on vähentänyt, on sen hinta tietysti myös kasvanut.
Suomessa maakaasusta ei tuoteta sähköä, mutta tilanne muualla esimerkiksi Keski-Euroopassa on toisenlainen. Sähkön tukkumarkkinat ovat Euroopan unionin alueella yhteiset ja sähkön hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan perusteella.
Toisin sanoen, vaikka Suomessa ei käytetä maakaasua sähkön tuotannossa, niin se kärsii siitä, että on osa Euroopanlaajuisia sähkömarkkinoita.
Sähköyhtiöile tilanne on ongelmallinen, sillä sähkön tukkumarkkinoiden lisäksi kauppaa käydään johdannaismarkkinoilla. Sähköyhtiöt myyvät sähköä etukäteen esimerkiksi 2 vuoden sopimuksilla. Tällöin sähköyhtiön täytyy kuitenkin tallettaa sähköpörssin tilille vakuuksina sähkön johdannaissopimuksen myyntihinnan ja tämän hetkisen merkkinahinnan erotuksen.
Tämä tehdään siltä varalta, että sähkön tuotantoyhtiö ei syystä tai toisesta saisikaan toimitettua lupaamaansa sähköä. Jos kaikki sujuu kuitenkin kuten on sovittu, nämä vakuudet palautetaan.
No esimerkiksi meillä käytössä oleva sähköyhtiö Fortum myi viime marraskuussa 2 vuoden sähkösopimuksia, missä sähkön hinta oli noin kuusi senttiä kilowattitunnilta. Koska sähkön tämän hetken markkinahinta on on todella korkea viime vuoteen verrattuna, joutuu Fortum tallettamaan huomattavasti suuremman vakuusmaksun sähköpörssin tilille.
No jos tämä vakuusmaksun hinta kasvaa niin suureksi, että yhtiö ei pysty maksamaan vakuuksia se voi ajautua konkurssiin. Tätä riskiä Suomen hallitus halusi pienentää lainaamalla sähkön tuotantoyhtiöille rahaa vakuusmaksuihin. Tästä tuesta ollaan montaa mieltä, enkä nyt lähde tällä videolla ottamaan siihen kantaa. Kerro toki omat ajatuksesi tuolla kommenttikentässä!
Fortumin yhteydessä on hyvä puhua myös muutama sana Uniperista, joka on Fortumin saksalainen tytäryhtiö. Ongelma tässä on se, että Uniperin on arvioitu tekevän jopa 50 miljoonan euron päivätappioita tappiollisen kaasumyynnin takia.
Jo alkuvuodesta Fortum myönsi Uniperille kahdeksan miljardin euron rahoituspaketin, joka on kokonaisuudessaan kulunut Uniperin tappiollisen toiminnan kattamiseen.
Suomen valtio on Fortumin suurin omistaja hieman yli 50 % prosentin omistuksella. Tätä kautta Uniperin katastrofaalinen tilanne koskettaa myös meitä tavallisia suomalaisia! Hallitus tiedotti syyskuun Suomen valtion järjestävän Fortumille 2,35 miljardin lainarahoituksen, jonka yhtiö voi nostaa tarvittaessa.
Toivoa sopii, että Uniperin tiimoilta ei pukkaa enää uutta kriisiä, jotka koskettaisi meitä suomalaisia.
Mitä tapahtuu talvella?
Syksy tulee Suomeen kovaa kyytiä ja tämä tietysti tarkoittaa myös ilmojen kylmentymistä. Se kuinka paha energiakriisi ensi Talvena Suomea kurittaa, riippuu käytännössä kolmesta seikasta. Suomi voi vaikuttaa näistä vain yhteen.
Ensimmäinen seikka on se, että ensi talvi ei ole erityisen kylmä, sillä etenkin kovat pakkaset vaikuttavat valtavasti energiankulutukseen valtavasti.
Toinen seikka on se, Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori toimii odotetulla tavalla. Videon tekohetkellä eletään sen tiedon varassa, että Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori saadaan kaupalliseen käyttöön joulukuussa! Reaktorin onnistunut käyttöönotto täyttäisi sen aukon, joka syntyi, kun Suomen energian tuonti Venäjältä loppui!
Tähän on kuitenkin pakko suhtautua hieman varauksella, ottaen huomioon, millaisista ongelmista ja viivästyksistä Olkiluoto 3:n on kärsinyt.
Kolmantena seikkana on tuuli. Jos ensi talvi on tuulinen, niin tuulivoimalat voivat pyöriä korkealla käyttöasteella. Suomi joutuu kuitenkin tuomaan joka tapauksessa ensi talvena sähköä ruotsista, joten myös ruotsin säällä on vaikutusta Suomen tilanteeseen. Eli jos ensi talvi on Ruotsissa sateinen ja tuulinen, niin siellä saadaan enemmän tuuli- ja vesivoimaa. Tämä on siis myös Suomen etu.
Ruotsin tilanteeseen puolestaan vaikuttaa vastaavasti Norjan sää. Näin ollen Suomen tulevaa tilannetta pitää tarkastella koko Pohjoismaiden alueelta.
LIsäksi ruotsalaiselle sähkölle on myös muita ostajia kuin suomalaiset. Suomi joutuukin joka tapauksessa kilpailemaan sähköstä keski-Eurooppalaisten maiden kanssa.
No jos edellä mainittuja seikkoja katsoo, on helppo miettiä, mitä pitäisi tapahtua, jotta pahin mahdollinen skenaario toteutuisi. Tähän kuuluu se, että Olkiluoto 3:sta ei saada syystä tai toisesta toimintaan ajoissa. Jos tähän vielä yhdistetään erityisen kylmä ja vähätuulinen talvi, niin sähkökatkot ovat hyvin todennäköisiä!
Fingridin tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Suomen sähkönsiirron kantaverkkoa. Jos sähkö ei ensi talvena riitä, Fingrig ilmoittaa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille irti kytkettävän tehon kokonaismäärän jokaisen jakeluverkkoyhtiön alueella.
Tästä seuraa se, että kahden tunnin sähkökatkoja kierrätetään, kunnes sähköä taas riittää! Parin tunnin sähkökatkon on arveltu olevan sen mittainen, ettei siitä vielä koidu kohtuutonta haittaa kotitalouksille.
Itse rupesin miettimään, että jos talon ainoa lämmitysmuoto on sähkö, niin kyllä se pari tuntiakin tuntuu jos ulkona on 30 astetta pakkasta. Suurempi ongelma kotitalouksille voikin muodostua itse sähkön hinnasta. Kaikilla ei todellakaan riitä rahat maksamaan massiivisia sähkölaskuja, vaikka niistä saisikin sitten myöhemmin helpotusta verovähennyksinä.
Toki valtio on luvannut ottaa käyttöön sähkötuen, joka on suoran asumistuen kaltainen sosiaalituki, jonka maksaa Kela niille, joiden sähkölasku on kohtuuton ja joilla ei ole riittävästi veroja, jotta niistä voisi tehdä vähennyksen.
Joka tapauksessa sähköä on riitettävä elintärkeän infrastruktuurin ylläpitämiseen. Jos sähkö ei riittäisi esimerkiksi sairaaloihin, tilanne muodostuisi äkkiä katastrofaaliseksi.
Mitä jos sähkö loppuisi kokonaan?
Otetaan käsittelyyn seuraavaksi aivan äärimmäinen skenaario. Mitä jos sähkö loppuisi syystä tai toisesta kokonaan ensi talvena. Ajatellaan, että aikaa on kulunut reilu pari kuukautta ja eletään Marraskuun loppupuolta. Talvi on tullut tänä vuonna aikaisin ja kaikkialla Suomessa on lunta. Pakkanen on kiristynyt jo viikon ajan ja tällä hetkellä lämpömittari näyttää -12 astetta.
Eräänä iltana, sanotaan vaikka, klo 20 sähköt menevät pois päältä. Kerro muuten kommenteissa, kuinka yleisiä sähkökatkot ovat siellä, missä sää asut. Täällä meidän talossa sähköt menevät melko säännöllisesti poikki, tosin katkot eivät yleensä kestä paria minuuttia kauempaa.
Mä luulenkin, että mä en heti olis kovin huolissani, jos sähköt tuona marraskuisena iltana menisivät poikki. Toki jos tätä on edeltänyt se, että esimerkiksi joku taho virallinen taho on esittänyt huolensa sähkön loppumisesta, tilanne olisi toinen.
Kun tunti sähköjen katkeamisesta on kulunut, monen kotona alkaisi tulla melko kylmä. Ne keillä lämmitys on hoidettu esimerkiksi puulla, on tietysti paremmin asiat. Mä tossa yksi ilta pohdin, että teoriassa meidän talossa pystyisi asumaan pelkän puulämmityksen varassa. Tosin kovin miellyttävää se ei olisi ja asuminen pitäisi keskittää mahdollisimman lähelle varaavaa takkaa.
Sähköjen puuttuminen ei tietysti vaikuta ainoastaan lämmitykseen. Mitä pidemmälle ilta kuluu, sitä useammat laitteet lopettavat toimintansa. Vaikka kännykässä olisi virtaa jäljellä yöhön tultaessa teleoperaattorien tukiasemat olisivat luultavasti poissa pelistä. Samoihin aikoihin saattaisi myös veden tulo lakata, sillä laitosten pumput eivät enää toimisi.
Avainasemassa onkin erilaisten laitosten omavaraisuus, eli kuinka hyvin ne hätätilanteessa pystyisivät tuottamaan sähköä omiin tarpeisiinsa. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin teknillinen johtaja Juha Rantasalo kertoi, että Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tämä omavaraisuusaste on jopa 70 %.
Sairaankuljetuksessa ongelmaksi muodostuisi hyvin nopeasti polttoaine, jota ei enää olisi saatavilla. Lisäksi koko liikenne olisi hyvin nopeasti kaaoksessa, kun liikennevalot lakkaisivat toimimasta. Liikenteessä olisi myös varmasti todella paljon ruuhkaa, sillä monet pyrkisivät pois suurista kaupungeista esimerkiksi kesämökeille, jossa torppa lämpenee puiden avulla.
Yksi positiivinen asia sähköjen menettämisessä talvella olisi tietysti se, että ruoka ei pilaantuisi niin nopeasti, kun sulavista pakastimista ruoka voitaisiin siirtää ulos pakkaseen. Tämä olisi kuitenkin vain väliaikainen lohtu. Toinen positiivinen asia olisi se, että tähtitaivas näyttäisi varmasti todella upealta massiivisen valosaasteen ollessa poissa pelistä. Tosin en tiedä, kuinka moni osaisi arvostaa tähtitaivaan kauneutta tässä tilanteessa.
Seuraavana aamuna viimeisetkin, omalla varavirralla, toiminnassa olevat supermarketit ovat poissa pelistä ja väistämättäkin valtavat määrät ruokaa pilaantuisi!
Sähkön loppuminen johtaisi väistämättä kaaokseen
Mitä kauemmin sähköt olisivat poikki, sitä enemmän levottomuudet lisääntyisivät. On selvää, että ne ihmiset, joilla on varaava takka käytössään saisivat melko nopeasti oven taakseen vierailijoita.
Mä luulen, että tossa tilanteessa, jossa on kyse elämästä ja kuolemasta, vieraita ei juuri pystyisi käännyyttämään pois! Joillakin kylmissään olevilla ihmisillä saattaa nimittäin olla takanaan melko pitkäkin kävelymatka lähimmälle talolle, takan suloisen lämmön ääreen.
Kun päiviä kuluu, alkaa myös väistämättä tulla ruumita. Sähkö on yhteiskunnassa niin merkittävässä roolissa, että mikään varautuminen ei varmasti riittäisi jos sähköt olisivat poissa käytössä päivien tai viikkojen ajan.
Moni voisi tässä ajatella, että jätän kylmän Suomen taakse ja suuntaan nokkani kohti Etelän lämpöä. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kun tehty. Kun lentokoneet, autot ja junat olisivat poissa pelistä jäljelle jäisi ainoastaan mahdollisuus liikkua jalan. Tämä vaihtoehto ei varmasti tulisi kysymykseen esimerkiksi huonokuntoisille, sairaille, vanhuksille tai perheille, jossa on pieniä lapsia.
Jos ajatellaan esimerkiksi viime talvea, jolloin pakkaset paukkuivat kolmisen kuukautta putkeen, on selvää että kevään koitettua inhimillinen tragedia olisi valtavan kokoinen! On mahdotonta arvioida miltä täällä meillä pohjolassa silloin näyttäisi!
Edellä kuvattu tilanne on kuitenkin niin epätodennäköinen, että en ainakaan itse olisi sen suhteen kovin huolissani! Monessa lähteessä kuitenkin kehotetaan hankkimaan sellainen kotivara, että ilman sähköä tulisi toimeen jopa kolmen kuukauden ajan.
Onko sulla tällainen kotivara olemassa ja jos ei, niin aiotko sellaisin hankkia tulevan talven varalta?
Lähteitä ja tutkittavaa
https://www.stat.fi/julkaisu/cl1xmekvw1pp80buvn1cznxmy
https://www.consilium.europa.eu/fi/infographics/where-does-the-eu-s-energy-come-from/
https://www.hs.fi/talous/art-2000008731392.html
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008942246.html
Petteri Mikkonen Uutiskirje
Liity uutiskirjeeseen saadaksesi uusimmat päivitykset postilaatikkoosi.
