Voiko stressiin tai sydänsuruihin kuolla?

02 loka 2022

Sydän muljahtelee ikävästi. Tekemättömät työt täyttävät mielen. Uni ei iltaisin tule. Kuulostaako tutulta?

Me eletään tällä hetkellä sellaista aikaa, joka ei ole mielelle todellakaan helppo. Jatkuva informaatio- ja uutistulva ja sosiaalisen median kyttääminen stressaavat helposti. Elämme myös hyvin suorituskeskeisessä yhteiskunnassa, jossa työelämä vaatii usein täydellistä omistautumista.

Ei sovi myöskään unohtaa, että maailmassa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana paljon asioita, jotka aiheuttavat huolta.

Ei siis ihme, että monet ihmiset ovat nykyään stressaantuneita!

Voit katsoa artikkelin myös videomuodossa:

Mulla itellä stressiä tuottaa usein työhön liittyvät asiat, kuten se, onnistunko tekemään teille tarpeeksi mielenkiintoisia videoita. Youtube myös tarjoaa pelottavan hyvänlaatuista dataa videoiden menestyksestä ja tarjoilee sen niin helpossa muodossa, että tilastojen kyttäämistä tapahtuu aivan liikaa. Tämä on tietysti omiaan myös aiheuttamaan stressiä.

Toisaalta taas välillä mieleen hiipii stressi ja huoli siitä, olenko tarpeeksi hyvä isä ja pystynkö tarjoamaan lapselleni parhaan mahdollisen elämän.

Mitä on stressi?

Stressillä tarkoitetaan sellaista tilanne, jossa ihmisellä on niin paljon erilaisia haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävät voimavarat ovat todella tiukilla. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että nämä voimavarat eivät vain yksinkertaisesti riitä.

Tässä täytyy huomioda se, että nämä haasteet eivät välttämättä ole negatiivisia. Esimerkiksi mää nautin suunnattomasti näiden videoiden tekemisestä, mutta kyllä niiden tekemisestä muodostuu myös ajoittain stressi.

Nykypäivän työelämä vaatii työntekijältä paljon // Shutterstock

Toisaalta joku voi tykätä koulun käynnistä tai töiden teosta todella paljon, mutta jos edellä mainittuja asioita on liikaa, ne voivat alkaa stressaamaan.

Stressiä voi aiheuttaa myös esimerkiksi alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu tai perhe ja parisuhdeongelmat!

Mielenkiintoinen yhteys stressiin löytyy ruokavaliosta. Japanilaisen Nagasakin yliopistossa tehtiin tutkimus, jossa ravinnon suolan määrän ja stressin välillä etsittiin yhteyttä!

No tällainen myös löytyi, ehkä tosin hieman mutkan kautta. Tutkimuksessa hyvin suolapitoinen ruoka liitettiin unihäiriöihin ja siitä johtuvaan stressiin. Unihäiriöitä aiheutti ennen kaikkea se, että liiallinen suolan saaminen sai ihmiset ramppaamaan yöllä useammin vessassa joka taas häiritsi unia.

Unen puutteella ja rikkonaisilla yöunilla on selvä yhteys stressiin. Ne koehenkilöt, jotka lisäsivät suolan käyttöä, olivat selvästi ärtyneitä ja heillä oli muitakin stressin oireita.

Yksi stressin oireista on unettomuus // shutterstock

Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että mikä tahansa myönteinen tai kielteinen muutos ihmisen elämässä voi vaikuttaa ihmiseen stressaavasti.

Tässä on myös hyvä huomata se, että itse nämä muutokset eivät itsessään stressaa vaan stressi muodostuu siitä, kuinka me reagoimme näihin asioihin ja mitä ajatuksia ne meissä ihmisissä herättävät.

Antiikin kreikkalainen Filosofi Epiktetos sanoi osuvasti että: "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä."

Kaikki ihmiset ovat joskus stressaantuneita, eikä se ole vaarallista. Itseasiassa lyhytaikainen stressi saa ihmisen yleensä suoriutumaan parhaalla mahdollisella tavalla. stressireaktio auttaa meitä pysymään hereillä, motivoituneina ja keskittyneinä tehtävään, jota olemme parhaillaan tekemässä.

Ongelmaksi stressi muodostuu yleensä siinä kohtaa kun se on pitkäkestoista ja läsnä lähes koko ajan.

Stressi voi oireilla monella tavalla

Me ihmiset siis koemme stressaavan tilanteen erilaisella tavalla. Niimpä myös stressin oireet voivat olla mitä moninaisimpia. Vaikka itse stressikokemus on psykologinen, niin monet sen vaikutukset tuntuvat meidän kehossa fyysisesti.

Tällaisia fyysisiä oireita ovat esimerkiksi päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat.

Tottakai stressi aiheuttaa myös monia psyykkisiä oireita. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi ärsymys, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat ja unen häiriöt.

AHdistuneisuus ja masennus ovat stressin tyypillisiä oireita // shutterstock

Mä itse tunnistan hyvin varsinkin nämä psyykkiset oireet. Jos on paljon asioita niin sanotusti pöydällä, muisti alkaa pätkiä ja muutun ärtyneeksi ja ahdistuneeksi. Stressi myös lisää aivan selkeästi mulla sitä, että yöllä nukkumatti ei heitä kovin isolla kauhalla sitä unihiekkaa silmiin!

Mitä kehossasi tapahtuu, kun olet stressaantunut?

Ihmiskeho on monimutkainen järjestelmä ja sen toiminnan ymmärtäminen on keskiössä myös stressin ymmärtämisessä. Tässä ei todellakaan ole kyse mistään kovin yksinkertaisesta asiasta, mutta toivon, että pystyn selittämään sen mahdollisimman hyvin!

Kun ihminen havaitsee jonkun uhkan, tieto prosessoidaan aivojen mantelitumakkeessa, joka on tunteiden prosessointiin liittyvä aivojen alue. Jos tämä ihmisen tekemä havainto koetaan uhkaavaksi, mantelitumakkeesta lähtee elimistön tarpeita rekisteröivälle hypotalamukselle eräänlainen hätäsignaali.

Hypotalamus on aivojen osa ja se sijaitsee väliaivojen pohjaosassa talamuksen alapuolella. Hypotalamus kontrolloi mm. kehon lämpötilaa, nälkää, kiintymistä, janoa, väsymystä, unta ja sisäistä kelloa.

Ennen kuin mennään eteenpäin, meidän pitää puhua muutama sana ihmisen autonomisesta hermostosta. No ensinnäkin autonominen hermosto voidaan jakaa kahteen osaan, sympaattiseen- ja parasympaattiseen hermostoon.

Kun aivojen Hypotalamus on saanut tiedon kehoa uhkaavasta asiasta, se laukaisee sympaattisessa hermostossa niin kutsutun ”taistele tai pakene” -reaktion. Tämän lisäksi Hypotalamus vaimentaa parasympaattisen hermoston toimintaa, joka säätelee esimerkiksi kehon lepotilaan liittyviä toimintoja.

Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimivat kehon normaalitilassa hyvin tasapainossa, mutta stressitila saa tämän tasapainon tietyllä tavalla järkkymään.

No jotta homma ei olisi liian yksinkertaista, stressin vaikutusta elimistöön voidaan tarkastella vielä syvemmällä tasolla. Stressireaktio koostuu nimittäin kahdesta vaiheesta, joista toinen tapahtuu lähes välittömästi ja toinen kestää minuuteista tunteihin.

Tässä nopeassa reaktiossa lisämunuainen erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka toimivat kehossa sekä hormoneina että välittäjäaineina. Tässä tapauksessa, ne toimivat hormoneina, jotka valmistavat kehoa kohtaamaan oletetun uhan monella eri tavalla. Ne esimerkiksi laajentavat lihasten verisuonia, jotta lihaksiin pääsee enemmän happea ja ravinteita. Toisin sanoen ne valmistelevat kehoa ”taistele tai pakene” reaktioon!

Jos stressitekijä ei poistu tämän ensimmäisen reaktion seurauksena, seuraa pitempi vaihe, jossa kehoa edelleen valmistellaan kohtaamaan stressi, mutta toisaalta taas aktivoidaan palautumisjärjestelmä stressistä toipumiseen. Oleellista tässä reaktioketjussa on lisämunuaisissa tapahtuva lisääntynyt kortisolin erittyminen.

Kortisoli on elimistölle välttämätön yleishormoni. Se vaikuttaa kaikkiin soluihin ja sitä erittyy erityisesti kehon stressitilassa. Kortisolin puute voi synnyttää vakavia oireita, mutta myös liika kortisolin eritys on haitallista. Ja stressireaktiossa kortisolia syntyy erityisen paljon.

Kortisoli ja edellä mainittu adrenaliini saattaa aiheuttaa tärinää, vatsavaivoja, paniikkituntemuksia ja joskus jopa vainoharhaisuutta. Kortisolin on todettu myös aiheuttavan kilpirauhasen vajaatoimintaa, mikä osaltaan lisää ahdistuneisuutta. Tämä taas puolestaan voimistaa stressireaktiota.

Voiko stressiin kuolla

Nyt seuraa ikäviä uutisia kaikille, jotka stressaantuvat helposti. Kuulun siis itse myös tähän porukkaan!

Kardiologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Eskolan mukaan erittäin voimakas stressireaktio voi pahimmillaan uhata ihmisen henkeä. Tätä tilaa kutsutaan takotsubo-oireyhtymäksi. Suomalaisittain tätä nimitetään ”särkyneen sydämen oireyhtymäksi”

Tässä tilassa aivot kiihdyttävät adrenaliinirauhasten toimintaa stressireaktion vuoksi. Tällöin syntyy eräänlainen ”adrenaliinimyrsky”. Tälläinen erittäin voimakas stressireaktio ei ihan helposti synny. Tyypillisiä syitä ovat esimerkiksi puolison tai lapsen kuolema. Tosin maailmalla on myös rekisteröity tapauksia, jossa äkillinen parisuhteen päättyminen on laukaissut särkyneen sydämen oireyhtymän.

Särkyneen sydämen oireyhtymä nousi julkisuuteen joulukuussa vuonna 2016, kun amerikkalainen näyttelijä Debbie Raynolds menehtyi vain vuorokausi tyttärensä kuoleman jälkeen, suunnitelleessaan tämän hautajaisia. Tytär oli kuuluisa Star Wars -elokuvien tähti Carrie Fisher.

Nyt seuraa tietokilpailukysymys. Mitä roolia Carrie Fisher Star Warssesissa näytteli! Googlen käyttö ehdottomasti kiellettyä!

Joskus oireyhtymän on laukaissut jännittävä tilanne, vaikkapa intensiivisen videopelin pelaaminen. Toisaalta myös joku voimakas positiivinen uutinen voi aiheuttaa kohtauksen.

Oireet tässä särkyneen sydämen oireyhtymässä ovat hyvin samankaltaiset kuin tavallisessakin sydänkohtauksessa! Mähän tein juuri hetki sitten videon, jonka otsikko oli ”Mitä jos saat sydänkohtauksen”. Eli jos tää aihe kiinnostaa enemmän, niin kannattaa ehdottomasti tsekata toi video.

Se on siinäkin mielessä oleellista, että vaikka krooninen stressi ei aiheutakkaan välitöntä hengenvaaraa, niin se saattaa tuntua terveessäkin sydämessä rytmihäiriöinä, tykytyksen kiihtymisenä tai levottomuuden tunteena. Lisäksi stressi pitää verenpainetta koholla, joka sitten tiedetysti johtaa pitkään jatkuessaan riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Brighamin ja Massachusettsin naistensairaalan tutkijoiden tekemän kyselytutkimuksen mukaan stressistä kärsivät ihmiset ikääntyvät nopeammin.

Mutta palataan takaisin särkyneen sydämen oireyhtymään. Diagnoosin varmistamiseksi on suljettava pois, että sydänkohtaus ei johdu sepelvaltimoiden tukkeutumisesta.

Suurin osa (90 %) särkyneen sydämen oireyhtymän saaneista potilaista on iäkkäämpiä naisia, jotka ovat ohittaneet vaihdevuodet. Oireyhtymän syntymekanismista ei ole varmuutta, mutta se kuitenkin tiedetään, että ennen kohtausta sympaattinen hermosto on aktivoitunut nopeasti ja voimakkaasti.

Miestenkään ei kuitenkaan kannata huokaista helpotuksesta. Miesten kohdalla kohtausta on edeltänyt tyypillisesti jokin fyysinen stressitilanne.

Noin puolella potilaista esiintyy psyykkisiä tai neurologisia ongelmia. Takotsubo-kohtauksen on voinut saada esimerkiksi aivoinfarktin tai epileptisen kohtauksen yhteydessä. Tämä viittaa siihen, että nämä sairaudet saattaisivat altistaa särkyneen sydämen oireyhtymälle.

Kyseessä on siis monisyinen sairaus, joka on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena. Avoimia kysymyksiä on paljon. Miksi vain jotkut saavat kohtauksen, vaikka kaikki kokevat stressaavia tilanteita? Toisaalta ratkaistavana on myös se, miksi naisten sydän särkyy herkemmin kuin miesten?