3. maailmansota - täältä se alkaa

27 joulu 2022

Maailmanpoliittinen tilanne on 2010-luvulla jälleen kiristynyt. Uudeksi suurvallaksi on noussut Kiina, jonka suhteet Yhdysvaltoihin ovat kylmentyneet. Tämä on johtanut asevarustelun kiihtymiseen ja uusiin maailmansotaspekulaatioihin.

Tällä videolla kerron missä maapallolla on käynnissä konfliktit, jotka eskaloituessaan voisivat johtaa kolmanteen maailmansotaan. Toisaalta eräät tahot ovat sitä mieltä, että kolmas maailmansota on jo alkanut.

Voit katsoa artikkelin myös videomuodossa

Kashmirin konflikti

Kashmirin alue Intian, Pakistanin ja Kiinan (ja Afganistanin) rajalla on ollut kiistelyn kohteena jo vuodesta 1947. Kyseinen alue sijoittuu 35 leveysasteelle Himalajan länsikärkeen.

Kashmirin alue jakaantuu kolmeen, eri maille kuuluvaan osaan. Intia hallitsee Jammun ja Kashmirin aluetta, Pakistan alueen pohjoisosaa ja Kiina pientä palaa idässä. Tämän lisäksi konfliktissa kiistelee

32 erilaista ryhmää, joista osa tavoittelee alueen itsenäisyyttä.

Kaiken kaikkiaan tuolla alueella asuu noin 14 miljoonaa ihmistä. Alueen suurin kaupunki on Intialle kuuluva Srinagar, joka sijaitsee Intian ja Pakistanin rajalla.

Mä oon ite käynyt tuolla Srinagarissa 2014 ja tietynlaiset jännitteet oli kyllä aistittavissa. Kaupungin kaduilla kävelivät sotilaat rynnäkkökiväärien kanssa ja lentokentellä mentäessä turvatoimet olivat todella tarkat. Tuolloin joutui jo ennen kentälle menoa kulkemaan tarkastuksen läpi.

Alueen suurimman kaupunkin lisäksi Intia hallitsee noin 77% Kashmirin väestöstä.

Kashmirin alueella kytee todellinen aikapommi // Shutterstock

Kiistat alueella ovat lähtöisin Brittien siirtomaapolitiikasta. Tuolloin eriytettiin muslimienemmistöin Kashmirin maharadžaatti. Tämä johti Hindujen ja Muslimien väliseen sisällissotaan, jossa muslimit halusivat liittyä vasta perustettuun Pakistaniin kun taas Hindut ja buddhalaiset Intiaan.

Tämän ensimmäisen sotimisen jälkeen alueella on käyty sodaksi paisuneita konflikteja yhteensä kolme kappaletta.

2000-luvun alussa elettiin Intian ja Pakistanin välillä kireitä aikoja asevarustelukilpailu kävi kuumana. Tilanne kuitenkin rauhoittui vähitellen ja Intia ja Pakistan pyrkivät saavuttamaan keskinäisen vuoropuhelun. Vuonna 2003 Intia ja Pakistan sopivat tulitauosta. Samalla sovittiin myös ydinkokeiden keskeyttämisestä.

Liennytys ei kuitenkaan kovin kauaa kestänyt ja vuonna 2008 Kashmirissa alkoi uusi levottomuuksien aalto ja kymmenet tuhannet ihmiset kokoontuivat mielenosoituksiin, joita Intian armeija pyrki hallitsemaan väkivalloin.

Tämän jälkeen rauhallisemmat jaksot ja kireämmät ajat ovat vuorotelleet. Koronaviruspandemia vaikeutti tilannetta entisestään. Avun antamisen sijasta sekä Intia, että Pakistan keskittyivät pikemminkin ilmaiskujen jatkamiseen alueella.

Vaikka konfliktin juuret ulottuvat brittien siirtomaa-aikaan ja uskonnollisiin erimielisyyksiin, on sen syy tällä hetkellä pääasiallisesti strateginen ja perustuu kolmeen asiaan.

Ensinnäkin Kashmir toimii viiden valtion raja-alueena ja tarjoaa harvinaisen läpikulkureitin vuoristojen halki. Tämä kiinnostaa myös Kiinaa, joka tavoitteleen niin kutsutun Wakhamin käytävän hallintaa.

Wakhanin käytävä on Afganistaniin kuuluva uloke maan itäosassa. Hindukušin vuoristoon kuuluva alue rajoittuu toisesta päästään Kiinaan. Läpikulkureitillä vuoriston halki on merkitystä esimerkiksi kaupan käynnille!

Toiseksi Kashmirin vuoristoseuduilla sijaitsevat tasanteet mahdollistavat ohjusten laukaisualustojen rakentamisen. Näillä ohjuksilla voitaisiin sitten uhata epäsuoran tulen avulla kaikkia ympäröiviä maiden alueita siten, että vastapuolella ei olisi mahdollisuutta vastata hyökkäykseen!

Kolmanneksi alueella sijaitsee merkittävä ja helposti puolustettava lentotukiasema, joka on itsessään sitä hallitsevalla maalle erityisen arvokas.

Sopimus ydinaseiden leviämisen estämisestä, eli ydinsulkusopimus (Non-Proliferation Treaty, NPT), tuli voimaan vuonna 1970. Sekä Intia että Pakistan ovat tämän sopimuksen ulkopuolella, mikä on hidastanut maiden ydinenergiateollisuuden kehittymistä.

Intia toteutti ensimmäisen onnistuneen ydinkokeensa kuitenkin jo vuonna 1974. Tämä ei miellyttänyt Kiinaa, joka koki tarvetta vahvistaa omaa ydinturvaansa Kashmirin alueella. Niimpä Kiina lahjoitti Pakistanille ydinteknologiaa ja raaka-aineita. Tästä seurasi se, että Pakistan suoritti oman ydinkokeensa vain kaksi viikkoa Intian jälkeen.

Tällä hetkellä Pakistan saa pitkälti ydinmateriaalinsa Kiinalta ja Intia yhdysvalloilta. Arvioidaan, että Pakistanilla on käytössään 140 ydinohjusta. Lisäksi kapasiteettia lisäohjusten rakentamiseen löytyy.

Intialla puolestaan on arviolta 120 ydinasetta. Yhteensä maalta löytyy plutonium-239:ää noin 200 ydinaseen valmistamiseen. Tällä hetkellä Intian ydinaseohjelma suuntautuu aiempaa huomattavasti enemmän juuri Kiinaa kohtaan.

Erään tutkimuksen mukaan laajan Intian-Pakistanin ydinsodan seurannaisvaikutteet tappaisivat maailmasta 1000 miljoonaa ihmistä nälkään esimerkiksi ydintalvi-vaikutuksen takia.

Kashmirin konfliktin osapuolina on viime vuosikymmeninä totuttu pitämään pääasiassa Intiaa ja Pakistania. Kiina ja Intia kuitenkin sotivat keskenään alueella noin kuukauden ajan vuonna 1962. Kiina valtasi tuolloin kiistellyn Aksai Chinin raja-alueen.

Tuon sodan taustalla olivat maiden välisen pitkän rajan kiistellyt alueet, jotka ovat perua Intian brittiläisen siirtomaa-ajan aikaisista rajanvedosta.

Lisäksi maiden välistä epäluottamusta kumpuaa siitä, että Intia päätti tarjota turvapaikkaa Tiibetin uskonnolliselle johtajalle Dalai Lamalle vuonna 1959.

Lisäksi Intian ja Kiinan välit huononivat selkeästi vuonna 2005, kun Intia alkoi toimia läheisemmässä yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa.

Taustalla on taistelu elintärkeästä luonnonvarasta. Nimittäin Tiibetin tasangon vesivaroista, joita Kiina haluaa hallita. Himalajan vuoristossa sijaitsevassa Tiibetissä saavat alkunsa kaikki kymmenen suurta jokea, jotka tuovat makeaa vettä arviolta 1,3 miljardille alueen ihmiselle.

Kashmirin alue on siis todellinen painekattila, jota Kiina, Intia ja Pakistan pyrkivät hallitsemaan. Tällainen kolmen ydinasevaltion luoma painekattila on eskaloituessaan todelinen uhka koko maapallolle.

Venäjän ja Ukrainan sota (Venäjä ja Nato)

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainainassa on kylvänyt pelon siitä, että sota eskaloituisi Venäjän ja NATO:n väliseksi. Tätä aihetta on käsitellyt todella runsaasti mun kanavalla. Ensimmäinen video on jo ajalta, ennen kuin sota edes alkoi!

Venäjän ja Ukrainan sotaa käsittelevät videot on koottu yhdyksi soittolistaksi! Löydät soittolistan tämän videon kuvauskentästä! Tämä on kuitenkin sellainen aihe, joka on käytännössä pakko nostaa esille myös tällä videolla.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin suosittelen selailemaan tota mun tekemää soittolistaa.

Oleellista tässä on se, pysyykö sota ainoastaan Ukrainan ja Venäjän välisenä? Marraskuussa ihmiset pidättivät hengitystään kun Puolassa sijatsevaan Przewodówin kylään iskeytyi ohjus.

Maailma veti syvään henkeä kun tietoon tuli, että ohjus Puolassa oli tappanut kaksi ihmistä. Ensin ohjuksen arveltiin olevan venäläinen, sillä Venäjä oli samaisena päivänä moukaroinut Ukrainaa ohjuksillaan.

Jos Puolaan osunut ohjus olisi todennu venäläiseksi, olisi se voinut tuoda Naton mukaan sotaan. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että ohjuksen ampui todennäköisesti Ukrainan ilmatorjunta.

Vaikka nyt saatiinkin huokaista helpotuksesta, eikä kolmas maailmansota syttynyt, niin vastaavanlaisia harhaohjuksia voi helposti osua myös tulevaisuudessa vääriin paikkoihin! Tämä voi olla tarkoituksellista, mutta myös inhimillinen virhe, jollaisia sodassa väistämättä sattuu.

Toinen kysymys on sitten se, olisiko tällainen yksittäinen ohjusisku riittävä syy siihen, että NATO ajautuisi mukaan sotaan. Itse en oikein siihen usko. Tiukimmassa tilanteessa NATO saattaisi kuitenkin esimerkiksi sulkea Ukrainan ilmatilan. Se miten, Venäjä tähän reagoisi on vain arvailujen varassa.

Iranin ja Yhdysvaltojen konflikti

Iran ja Yhdysvallat ovat olleet vihamielisissä väleissä jo vuosikymmeniä. Iranin hallinto pitää Yhdysvaltoja uhkana olemassaololleen. Yhdysvallat taas vastustaa Iranin ydinohjelmaa ja valtahaluja Lähi-idässä.

Jälleen kerran, ennen kuin päästään tutkimaan nykaikaa, meidän pitää kääntää katseet hetkeksi historiaan.

Vuonna 1953 Iranin öljyvarat kansallistanut pääministeri Mohammad Mossaadeq syrjäytettiinn Yhdysvaltain ja Britannian tiedustelupalveluiden koordinoimassa sotilanvallankaappauksessa. Tämän seurauksena šaahi Mohammad Reza Pahlavi pääsi palaamaan Iranin johtoon ja välit länteen paranivat.

1968 Iran allekirjoitti ydinsulkusopimuksen, joka kielsi ydinaseiden hankkimisen.

Vuonna 1979 tapahtui kuitenkin Islamilainen vallankumous ja šaahi syrjäytettiin vallasta. Tuolloin valtaan nousi ajatolla Ruhollah Khomeini. Heti tämän jölkeen Teheranin suurlähetystö vallattiin ja alkoi 444 päivän mittainen panttivankikriisi! Tulloin USAn ja Iranin välit jäätyivät ja ydinyhteistyö Lännen kanssa päättyi Tämän jälkeen ei ole ollut enää paluuta entiseen!

Jottei tämä video keskittyisi pelkästään Iraniin, niin hypätään ajassa hieman eteenpäin aina vuoteen 1997, jolloin maltillinen Mohammad Khatami voitti presidentin vaalit.

Mainitaan kuitenkin, että ennen tätä käytiin esimerkiksi Irakin ja Iranin välinen sota, jossa Yhdysvallat osallistui taisteluihin Irania vastaan.

Tuolloin 1997 Iranin välit paranivat hiukan ja esimerkiksi vuonna 2003 Iran salli Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajille laajemman pääsyn laitoksiinsa ja sanoo keskeyttäneensä uraanin rikastamisen.

No tämä vaihe ei kestänyt pitkään, sillä 2005 Kovaa linjaa edustava Mahmud Ahmadinejad valitaan Iranin presidentiksi ja neuvottelut lännen kanssa jäätyvät jälleen. Vuonna 2007 IAEA ilmoitti, että Iran on ryhtynyt valmistaan ydinpolttoainetta ja se pystyy halutessaan kehittämään ydinaseen 3-8 vuodessa.

Vuonna 2013 Iranissa vaihtui jälleen valta maltillisempaan suuntaan, jolloin puikkoihin astui Hassan Ruhani. Vuonna 2015 Iran, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia, Saksa ja Ranska allekirjoittavat huhtikuussa alustavan ydinsopimuksen joka myöhemmin vahvistettiin!

Vuonna 2018 Jenkkien presidentti Donald Trump ilmoitti, että Yhdysvallat vetäytyy edellä mainitusta sopimuksesta. Lisäksi pakotteet Irania vastaan palautettiin!

Seuraavana vuonna eli 2019 myös Iran ilmoitti, että se lopettaa omalta osaltaan ydinsopimuksen noudattamisen. Tämä tarkoitti sitä, ettei Iran enää säännöstellyt rikastetun uraanin ja ydinreaktoreissa käytettävän raskaan veden varastojaan.

Tämä myös tarkoitti sitä, että Jenkkien ja Iranin välit kiristyivät entisestään. Persianlahdella olevia tankkereita vastaan tehtiin iskuja, joka seurauksena Iran ampui alas Yhdysvaltalaisen tiedustelulennokin!

Vuoden 2020 tammikuussa Yhdysvaltojen Ja Iranin kriisi kiristyi tiukimilleen, mitä se on koskaan ollut. Tuolloin Yhdysvallat toteutti ilmaiskun, jossa surmattiin Iranin korkea-arvoisen kenraali Qassem Suleimani. Kyseinen operaatio toteutettiin Irakissa Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä.

Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan iskun tarkoitus oli pelotella Iran luopumaan tulevista iskuistaan Yhdysvaltoja vastaan. Tätä Yhdysvaltojen tekemää iskua olikin edeltänyt Iranin tukemien irakilaisten mielenosoittajien hyökkäys Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystöön.

Iranini ydinaseohjelma ei ole ainoa, joka hiertää välejä Yhdysvaltojen kanssa. Iranin vaikutusvallan kasvu Lähi-idässä on lisännyt jännitteitä. Iran on osallistunut aktiiviset Lähi-idän maiden konflikteihin.

Yhdysvallat pitää Iranin kasvavaa vaikutusvaltaa itselleen uhkana. Lähi-idän maiden suhteet ovat itsessään melko monimutkaiset ja niitä voisi käsitellä ehdottomasti jollain toisella videolla.

Lisäksi ei saa unohtaa sitä tosiseikkaa, että Lähi-itä on maailman tärkeimpiä öljyntuotantoalueita. Suuri osa öljytankkereista kulkee pitkin Persianlahtea, jonka vastarannoilla Iran ja Saudi-Arabia, jota yleisesti pidetään Yhdysvaltojen liittolaisena.

Tähän väliin pitää myös mainita toinen yhdysvaltojen liittolainen eli Israel, jolla ei myöskään ole kovin lämpimät välit Iranin kanssa. Israel kokee, että Iran on osittain uhka jopa sen olemassaololle.

Väijyykö lähi-idässä sellainen konflikti, että ajauduttaisiin kolmanteen maailmansotaan?

Itse en pidä tämän kaltaista kehityskulkua, ainakin tällä hetkellä, melko epätodennäköisenä. Toisaalta esimerkiksi Venäjän ja Iranin välit ovat lämmenneet sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Iran on myös toimittanut asejärjestelmiä Venäjälle sodan aikana.

Myös Kiinan suhteet Iraniin ovat kunnossa. Vuonna 2021 maiden välille solmittiin 25 vuoden yhteistyösopimus, joka pitää sisällään infratruktuurihankkeita Iranissa. Tällaisia ovat esimerkiksi satamien ja rautateiden rakentaminen.

Vastavuorona Iran antaa alennusta Kiinalle raakaöljystä. Sopimuksen tarkat yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole tiedossa. Kiina ja Iran ovat sopineet myös yhteisistä sotaharjoituksista. Kiina siis vahvistaa myös asemaansa Lähi-idässä.

Taiwanin tilanne

Kiinan ja Taiwanin välit ovat kiristyneet merkittävästi viimeisen parin vuoden aikana. Kun tähän soppaan yhdistetään vielä Yhdysvallat alkaa mielessä piirtyä todellisia uhkakuvia kolmannesta maailmansodasta.

Mun kanavalta löytyy video, ”Mitä jos Kiina hyökkää Taiwaniin”, joten jos tämä aihe kiinnostaa enemmän kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa toi video!

Käydään tässä kuitenkin pääpirteissään läpi, mistä Taiwanin ja Kiinan välisessä kriisissä on kysymys!

Taiwan oli Japanin hallinnasa 1800-luvun loppupuolelta aina vuoteen 1945 saakka! Tämä potkaisi Taiwanin eri raiteille Kiinan tasavallan kanssa. Tästä syystä, kun Taiwan palautettiin Kiinalle se ei sujunut kovinkaan kitkattomasti.

Tuolloin Kiinassa oli käynnissä sisällissota, joka lopulta päättyi kommunistien voittoon! Tässä vaiheessa kiinan tasavaltalaiset pakenivat Taiwanin saarella, joka jäi ainoaksi Kiinan kolkaksi, jossa eivät kommunistit päälliköineet.

Kiinan kansantasavaltaa ei yleisesti tunnustettu ja esimerkiksi YK:ssa kiinaa edusti Taiwanista johdettu Kiinan tasavalta. Tilanne kuitenkin muuttui 1971, jolloin Taiwan menetti paikkansa YK:ssa Kiinan kansantasavallalle.

Taiwanin ja Kiinan välit ovat jatkuneet huonoina aina näihin päiviin asti. Viime aikoina välit ovat kiristyneet merkittävästi ja vuonna 2021 Kiina lensi hävittäjillään lukuisia kertoja Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeellä aiheuttaen pelkoa siitä, että Kiina olisi valmistautumassa hyökkäämään saarelle.

Vuonna 2022 Yhdysvalloissa on alettu puhua entistä huolestuneempaan sävyyn Kiinan hyökkäyksen uhasta Taiwaniin! Jos näin tapahtuisi, joutuisi Yhdysvallat puuttumaan tilanteeseen, sillä se on luvannut tukea Taiwania. Tämä varmasti pidättelee Kiinaa hyökkäämästä!

Kiinassa ajatellaan, että ennen pitkää Taiwan sulautuu osaksi Kiinaa, kun taas taiwanilaiset näkevät kehityksen täysin päinvastaisena. He ovat tietyllä tapaa tyytyväisiä nykytilanteeseen, mutta eivät halua antaa yhtää enempää siimaa Kiinan suuntaan!

Jjos Taiwanin tilanne ei ratkea, Kiina on kuitenkin käytännössä pakotettu käyttämään sotilaallista voimaa Taiwania vastaan ennemmin tai myöhemmin. Silloin nähtäväksi jää, lunastaako Yhdysvallat lupauksensa tulla Taiwanin apuun!

Kiina ja Yhdysvallat

Kiina ja Yhdysvallat ovat epäsuorasti vastakkain lukuisissa konflikteissa, josta osasta on mainittu jo tällä videolla. Näiden lisäksi pitää huomioida se vaihtoehto, että Kiina ja Yhdysvallat ajautuisivat suoraan sotaan keskenään.

Kiina on viime aikoina noussut hiljalleen tasaveroiseksi suuravallaksi Yhdysvaltojen rinnalle. Jos katsotaan esimerkiksi ulkomaankauppaa, Kiina on tällä hetkellä maailman suurin kauppamahti

Myös sotilaallisesti Kiina on suurin heti Jenkkien jälkeen ja esimerkiksi Kiinan laivasto on alusmäärällä mitattuna suurempi kuin Yhdysvalloilla.

Toisaalta Kiina ei ole levittäytynyt, ainakaan vielä, maailmalla samalla tapaa kuin yhdysvallat, eikä sillä ole niin paljon liittolaisia.

Niin Kiina kuin Yhdysvallatkin pyrkivät varmasti viimeiseen asti välttämään aseellista konfliktia. Joka tapauksessa maiden välillä on jännitteitä, jotka ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että suhdetta ei voi pitää missään määrin ystävällisenä!

Mitä enemmän Kiina havittelee maailmanherruutta, sitä viileemmäksi välit käyvät. Ainoastaan tulevaisuus näyttää, mitä Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteille tulee käymään.

Kolmas maailmansota voi toki roihahtaa myös muualtakin kuin edellä mainituista. Esimerkiksi Pohjois-Korea on arvaamaton kysymysmerkki, jonka toimia on hyvin vaikea ennustaa.

Pohjois-Korea on tänä vuonna laukaissut enemmän ohjuksia kuin minään vuonna aiemmin. Pelkästään marraskuun aikana maan uskotaan laukaisseen ainakin 30 lyhyen, keskipitkän ja pitkän kantaman ohjust

Jos Pohjois-Korea kiinnostaa enemmän, siitäkin löytyy useampi video mun kanavalta!