Ukrainan kriisi - Eurooppa sodan partaalla

Petteri Mikkonen
Petteri Mikkonen

Viime aikoina koko maailman katse on siirtynyt Ukrainaan. Käynnissä on räjähdysherkkä tilanne Venäjän ja lännen välillä, jolla eskaloituessaan olisi valtavat vaikutukset.

Ukrainan kriisin olisi hyvä kiinnostaa myös meitä suomalaisia, sillä jo tällä hetkellä kriisi säteilee Suomeen saakka.

Mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu ja mistä Ukrainan kriisissä todella on kysymys. Siitä otetaan tässä artikkelissa selvää

Katso artikkeli videomuodossa

Ukrainan itsenäistyminen

Ukraina on noin 44 miljoonan asukkaan valtio ja se on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa! Ukrainan neuvostovaltio perustettiin 1917 ja se kuului Neuvostoliittoon aina sen perustamisesta 1922 lähtien.

Ukraina itsenäistyi Neuvostoliitosta liittovaltion hajottua vuonna 1991. Sijaintinsa ja historiansa vuoksi Ukrainan kansalaisten välillä on erimielisyyksiä siitä, kuinka tiivistä yhteistyötä lännen ja Venäjän kanssa tehdään.

Yhteistyötä EU:n kanssa kannattaa lähinnä Ukrainan länsiosan asukkaat. Itä-Ukrainassa asuva venäjänkielinen vähemmistö puolestaan lisäisi yhteistyötä Venäjän kanssa.

Itsenäistymisen jälkeen Ukrainan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Leonin Kravtšuk. Hänen presidenttikaudellaan inflaatio oli korkea ja levottomuudet pakottivat ennenaikaiset vaalit järjestettäviksi.

Ukrainan ensimmäinen presidentti Leonid Kravtšuk // CC BY-SA 3.0 PL

Vuonna 1994 Ukrainan presidentiksi nousi maan entinen pääministeri Leonid Kutšma. Hänen hallintokaudellaan maan talous koheni hieman, mutta erilaisia skandaaleja riitti. Ukrainassa hyväksyttiin vuonna 1996 perustuslaki, jonka mukaan maa jaettiin 25 eri hallintoalueeseen.

Kriisin siemenet kylvetään

Vuonna 2004 järjestetyissä presidentin vaaleissa Leonid Kutšma ei enää asettunut ehdolle. Vaalien ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut yli 50 % kannatusta. Toiselle kierrokselle vastaan asettuivat kaksi eniten saanutta ehdokasta; Länsimielinen Viktor Juštšenko ja Venäjän tukema Viktor Janukovytš

Vaalien toisen kierroksen järjestelyissä ilmeni epäselvyyksiä, jotka johtivat Oranssiksi vallankumoukseksi kutsuttuun joukkoprotestiin! Tässä vaiheessa Janukovytš oli ehtinyt jo julistautua presidentiksi. Protestin seurauksena maan korkein oikeus kuitenkin päätyi vaalien toisen kierroksen uusimiseen. Lopulta vaalien voittajaksi tuli länsimielinen Juštšenko saaden 52 prosenttia äänistä.

Länsimielinen Viktor Juštšenko // Muumi (CC BY-SA 3.0)

Suurinta opposotiopuoluetta, Alueiden puoluetta, edustaneesta Janukovitsista tuli Ukrainan pääministeri. Maan poliittista kiistaa pyrittiin rauhoittamaan ja esimerkiksi presidentin suuria valtaoikeuksia siirrettiin parlamentille.

Janukovytšin Alueiden puolue voitti vuoden 2006 parlamentivaalit. Lisäksi Janukovits valittiin vuonna 2010 Ukrainan presidentiksi. Tuolloin Ukrainalaiset siis hylkäsivät käytännössä länsimieliset johtajansa.

Janukovytšin toimet presidenttinä ovat aiheuttaneet suurta kritiikkiä. Heti vaalien voittamisen jälkeen Janukovytš parlamentin enemmistön tukemana pistivät perustuslakituomioistuimen tuomarit vaihtoon. Samalla valtaa keskitettiin jälleen presidentille. Tämän lisäksi vuonna 2010 toteutettiin verolakien uudistus, joka miellytti maan talouseliittiä.

Vuoden 2012 parlamenttivaalit lisäsivät äänestäjien epäluottamusta poliitikkoja kohtaan. Tuolloin moni ehdokas esiintyi puolueista riippumattomana, mutta valituksi tultuaan he liittyivät Janukovytšin ryhmään. Ukrainan kansalaise ovat sitä mieltä, että poliitikot ajavat ensi sijassa omaa etuaan ja suojelevat valta-asemaansa.

Vaikka Ukrainalla olikin pyrkimys demokratian kehittämiseen, niin neuvostoliiton perintönä demokraattiset inistituutiot ovat vielä verrattain heikkoja. Vaikka vaalit olisivatkin suurin piirtein rehelliset, niin maan poliittiset johtajat alkavat käyttää valtaa pikku hiljaa enemmän, mitä heidän viralliset valtaoikeutensa edellyttävät.

Valinta lännen ja idän välillä

Ukraina oli neuvotellut jo vuosia EU:n kanssa. 21.11.2013 maan hallituksessa hyväksyttiin päätös jättää EU:n kanssa neuvoteltu assosiaatio- ja vapaakauppasopimus allekirjoittamatta. Syitä tälle päätökselle ei varmasti tiedetä, mutta monet poliittiset asiantuntijat pitävät selvänä sitä, että Venäjä painosti Ukrainaa. Heidän mukaan presidentti Janukovytšille oli tehty selväksi, että Ukraina ei voi samaan aikaan suuntautua kohti EU:ta ja olla osana Venäjän kaavailemaa Euraasian talousaluetta.

Ukrainan hallitus ei allekirjoittanut EU:n kanssa sovittua assosiaatio- ja vapaakauppasopumusta. //Shutterstock

Venäjän painostuskeinoihin kuului esimerkiksi uudenlaiset tarkastuskäytännöt Ukrainan rajalla, jotka tekivät rajan ylittämisestä hyvin vaikeaa. Lisäksi Ukrainalaisten tuotteiden tuontia Venäjälle rajoitettiin voimakkaasti.

Ukraina ei ole liittynyt Venäjän johtamaan tulliliittoon, mutta silti se näyttää presidenttinsä johdolla kallistuvan itään päin. Vuoden 2013 joulukuussa Kiovassa järjestettiin suuria mielenosoituksia sen puolesta, että Ukraina suuntautuisi kohti länttä ja Euroopan unionia. Presidentti Janukovytš vastasi kritiikkiin matkustamalla Moskovaan ja solmimalla suuren taloussopimuksen Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Ukrainan kriisi

Alussa mielenosoitukset olivat verrattain rauhallisia. Ihmiset lähinnä kokoontuivat tapaamaan toisiaan ja juomaan teetä. Toki he myös protestoivat istuvaa presidenttiä ja Ukrainan lähentymistä Venäjän kanssa.

Ukrainan pääkaupunki Kiovassa tapahtuneet Maidanin mielenosoitukset eskaloituivat verilöylyksi helmikuussa 2014 ja ainakin sata mielenosoittajaa kuoli. Tuolloin arveltiin Poliisin ampuneen mielenosoittajia. Ukrainan presedentti Janukovytš pakeni Venäjälle ja virkaan astui Petro Porošenko.

Maidanin mielenosoitukset Kiovassa johtivat verilöylyyn helmikuussa 2014 // Shutterstock

Krimin niemimaalle ilmestyi samaan aikaan niin sanottuja vihreitä miehiä, eli tunnuksettomia sotilaita. Lännessä uutisoitiin, että kyseessä oli Venäjän erikoisjoukkojen sotilaat. Putin kuitenkin kielsi pitkään Venäjän osallisuuden Krimin miehityksessä.

Maaliskuussa Venäjä järjesti Krimillä laittomasti äänestyksen, joiden lopputulemana niemimaa liitettiin osaksi Venäjää. Tämä on siis Venäjän näkemys Krimin tilasta, virallisesti Krimin niemimaa on edelleen osa Ukrainaa.

Venäjä liitti Krimin itsenseensä maaliskuussa 2014 // Shutterstock
Tässä vaiheessa on tietysti aiheellista pohtia, halusivatko Krimillä asuneet ihmiset oikeasti liittyä Venäjään?

Krimillä asuu hieman alle kaksi miljoonaa ihmistä, joista hieman yli puolet on venäläiset.

Venäjä loi vahvasti mielikuvaa ennen äänestystä, että Venäjä on Krimin asukkaille se paras vaihtoehto. Televisio, lehdet ja katumainokset toitottivat pelkästään Venäjä-myönteistä uutisointi. Ukraina- ja länsimieliset mielipiteet oli siivottu pois näkyvistä ja esimerkiksi Ukrainalaiset televisiokanavat eivät näkyneet Krimillä.

Maalis-huhtikuussa 2014 Luhanskin ja Donetskin alueilla Itä-Ukrainassa alkoi syntyä levottomuuksia. Ihmisjoukot valtavasivat hallintorakennuksia ja järjestivät mielenosoituksia. Lisäksi Ukrainan armeijan asevarastoja ryöstettiin.

Tilanne paheni ja toukokuussa Itä-Ukrainassa syttyi sota. Venäläisjoukkojen tukemat Itä-Ukrainan separatistit valtasivat Donetskin lentokentän. Itä-ukrainassa järjestettiin taas laittomat vaalit, jonka jälkeen perustettiin niin sanotut Luhanskin ja Donetskin kansantasavallat. Kuten Krimin niemimaankin tapauksessa käytännösä mikään valtio ei ole tunnustanut näitä kansantasavaltoja.

Taistelut aaltoilevat

Vuoden 2014 heinäkuussa Itä-Ukrainan ilmatilassa ammuttiin alas kone, joka oli matkalla Amsterdamista Melasian pääkaupunki Kuala lumpuriin. Lähes 300 ihmistä menetti tuolloin henkensä.

Muistan hyvin kun tuosta uutisoitiin laajasti meillä täällä Suomessakin. Uutisten perusteella syntyi itselle kuva, että Venäjä olisi ampunat alas tämän lentokoneen. Tässäkään tapauksessa Venäjä ei Putinin johdolla myönnä tapahtunutta.

Taistelut kiihtyiät tammikuun puolivälissä 2015. Tuolloin kapinalliset hyökkäsivät uusille aluille. Helmikuussa 2015 sovittiin tulitauosta, mutta silti moni kysymys oli edelleen ratkaisematta ja tulitaistelut kiihtyivät uudelleen toukokuussa monissa paikoissa. Samaan aikaan Yhdysvalloista saapui kouluttajia Länsi-Ukrainaan.

Kesällä 2015 teisteltiin kiivaasti. Kapnilliset vaativat itselleen koko Donetskin ja Luhanskin aluetta. Tuolloin Venäjä lisäsi merkittävästi joukkojaan Ukrainan vastaiselle rajalle.

Syksyn tultua taistelut taas hiljenivät ja molemmat osapuolet vetivät raskaita aseitaan pois rintamalta. Tilanne oli kuitenkin kaikkea muuta kuin ohi ja Kauppasota Venäjän ja Ukrainan välillä kiihtyi entisestään.

Heinäkuussa 2017 länsimaat sallivat aseavun Ukrainalle. Tarkkailijoiden mukaan Venäjä pyrki Ukrainassa nopeisiin aluelaajennuksiin! Ukrainassa tapahtui myös lukuisia salamurhia. Eräs salamurha oli 31.8.2018 tapahtunut Donetskin kansantasavallan separatistijohta Aleksandr Zahartšenkon salamurha. Venäjän hallinnon mukaan syyllinen salamurhaan oli Ukraina.

Donetskyn kansaintasavallan pääministeri Aleksandr Zahartšenko vuonna 2014 // Andrew Butko (CC BY-SA 4.0)

Maalikuussa 2019 Ukrainaan loikannut separatistipäällikö Svetlana Driuk kertoi, että separatistijoukkoihin soluttautuu koko ajan Venäläisiä sotilaita. Driukin mukaan Venäläiset sotilaat myös johtavat näitä joukkoja.

Vuonna 2019 Ukraina sai myös uuden presidentin Volodymyr Zelenskyin, joka tapasi joulukuussa 2019 Vladimir Putinin Pariisissa järjestetyssä kokouksessa. Tuolloin presidentit sopivat muun muassa kattavasta tulitauosta, vankien vaihdosta ja uusien rajanylityspaikkojen luomisesta. Vaikka nämä ovatkin merkittäviä asioita, niin suuriin poliittisiin kysymyksiin ei tapaamisessa saatu ratkaisua. Tärkein selvittämättä jäänyt asia oli tietysti Venäjän ja sen tukemien joukkojen vetäminen pois Itä-Ukrainasta.

Vuonna 2020 tilanne ukrainassa oli verrattain rauhallista. Se oli kuitenkin vain tyyntä myrskyn edellä, kuten olemme viime aikoina saaneet huomata.

Vuosi 2021 - tilanne kiristyy

Tilanne Ukrainassa on viime aikoina kiristynyt merkittävästi. Krimin alueella ja Itä-Ukrainassa on sotatila jatkunut siis aina siitä asti, kun Venäjä liitti alueen itseensä. Vuonna 2021 Venäjä on tuonut Ukrainan rajalla merkittävästi lisää joukkoja. Viime marraskuussa uutisoitiin laajasti, että Venäjällä on Ukrainan rajan läheisyydessä jopa 90 000 sotilasta.

Tuolloin Yhdysvallat jakoi tiedustelutietoaan joillekkin Naton jäsenmaille. Yhdysvaltojen mukaan Putin saattaa harkita hyökkäystä Ukrainaan vuoden 2022 alkupuolella.

Naton rooli Ukrainan kriisissä on lisääntynyt // Shutterstock

Joulupäivänä maailmalle levisi tieto, että Venäjä on vetänyt takaisin yli 10 000 sotilasta Ukrainan vastaiselta rajalta. Uutisin oli peräisin venäläiseltä uutistoimisto Interfaxilta. Asiasta uutisoi myös uutistoimisto Reuters. Joukkoja vedettiin pois muun muassa Ukrainan rajan kaakkoispuolen alueilta ja Krimin niemimaalta. Venäjän mukaan nämä sotilaat olivat ainoastaan normaalissa sotaharjoituksessa noin kuukauden ajan.

Venäjä vaatii turvallisuustakuita länneltä

Vladimir Putin on toistuvasti kiistänyt, että Venäjällä olisi intressejä hyökätä Ukrainaan. Sen sijaan Puutin on syyttänyt Idän ja lännen välien kiristymisestä NATOA ja vaatinut takuita siitä, ettei sotilasliitto laajene itään.

Käytännössä Venäjä vaatii, että Nato ei saisi laajentua entisiin neuvostotasavaltoihin ja että Nato vähentää aseellista läsnäoloaan Keski- ja Itä-Euroopassa. Putin on ilmoittanut, että Venäjä on valmis sotilaallisteknillisiin toimiin vastauksena länsimaiden ”aggressiiviselle linjalle” Ukrainassa.

Vladimir Putin vaatii turvallisuustakuita siitä, etti Nato laajene enempää itään // Shutterstock

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sitten vastasi Putinin puheisiin sanomalla, että sotilasliitto NATO on aina valmis neuvottelemaan diplomaattista ratkaisua kiistaan.

Diplomatian superviikko

Neuvotteluja Ukrainan tilanteesta on myös toden totta käyty. Venäjän varapuolustusministeri Aleksandr Formin, Venäjän varaulkoministeri Aleksandr Gruško ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskustelivat Brysselissä 12.1.2022

Tän kokouksen jälkeisessä tiedostustilaisuuden Naton pääsihteeri Jens Stoltenber Naton pitävän tiukasti kiinni avoimien ovien politiikastaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kaikilla itsenäisillä valtioilla on oikeus liittyä sotilasliittoon.

No Kuten aikaisemmin kerroin, tämä tarkoittaa Venäjälle tyrmäystä sen tärkeimmälle vaatimukselle eli takeita sille, ettei Nato laajene enää idässä. No Venäjä tuskin mitään muuta odottikaan!

NATO tarjosi Brysselissä Venäjälle neuvottelumahdollisuutta kuitenkin asevalvonnasta ja ohjussijoittelusta. Stolberg myös useassa kohdassa, että on Nato on kyllä valmis kuulemaan Venäjän huolia ja murheita.

NATO tarjosi Brysselissä Venäjälle mahdollisuutta neuvotella itälaajentumisen sijaan asevalvonnasta ja ohjussijoittelusta. Lisäksi Stoltenberg vakuutti tiedostustilaisuudessa pariinkin otteeseen, että sotilasliitto on valmis kuuntelemaan Venäjän huolia ja murheita. Tämä tuskin riittää kuitenkaan Venäjälle.

Venäjä myös järjesti oman tiedotustilaisuutensa, jossa esiintyivät neuvotteluissa olleet Gruško ja Fomin. Tässä tiedoitustilaisuudessa kanta oli se, että Naton politiikan ja sotilaallisen kehityksen päätarkoitus on suitsia Venäjää Naton valtavia resursseja hyväksikäyttäen.

Venäjän varaulkoministeri Gruško pitää tätä tuhoisena yritykselle rakentaaa yhteistä eurooppalaista turvallisuutta erilaisten periaatteiden pohjalta.

Varapuolustusministeri Fomin puolestaan ilmoitte, että se, että Nato ei suostu Venäjän turvallisuustakuihin luo edellytykset välikohtauksille ja konflikteille, jotka heikentävät turvallisuutta.

Tilanne Ukrainan rajoilla ei ole rauhoittunut // Shutterstock

TIlanne ei siis ole rauhoittumassa mihinkään ja Venäjä oli edellä mainittua Nato-keskustelua edeltävänä iltana siirtänyt jälleen noin 3000 sotilasta ja panssarivaunuja Ukrainan rajan tuntumaan

Ikäviä ennusmerkkejä ilmassa

Neuvotteluiden jälkeen Ukraina ilmoitti, että sen kymmeniin valtionhallinoin sivustoihin on suoritettu kyberhyökkäys

Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko kommentoi tapausta twitterissä seuraavasti

”Tapauksen tutkinta jatkuu. Ukrainan turvallisuuspalvelu on löytänyt alustavia merkkejä siitä, että kyberhyökkäyksen takana saattoivat olla Venäjän tiedustelupalveluihin yhdistetyt hakkeriryhmä”

Ukrainan ulkomenisteriön tiedottaja Oleg Nikolenkon twiitti

Ukrainan entinen kyberpoliisin päällikkö Serhiy Demedyuk kertoi puolestaan uutistoimisto Reutersille, että Ukraina syyttää hyökkäyksestä UNC1151-nimistä ryhmää. Demedyukin mukaan kyseinen ryhmä toimii läheisessä yhteistyössä Valko-Venäjän tiedustelupalvelun kanssa.

Toinen hieman kuumottava uutinen tuli hiljattain The New York Times lehdeltä. Ukrainalaislähde oli kertonut lehdelle, että tammikuun alussa 18 ihmistä lähti Kiovasta linta-autokyydillä Moskovaan. Lähtijät olivat pääosin diplomaattien puolisoita ja heidän lapsiaan. Tämän jälkeen lähtijöiden lukumäärä on kasvanut.

Kyse ei ole pelkästään Kiovassa olevsta konsulaatista vaan myös kahden muun konsulaatin väkeä on pyydetty valmistautumaan Ukrainasta lähtöön.

Venäjän ulkoministeri on kommentoinut tätä ja kertonut, että Kiovan suurlähetystö toimii normaalisti tarjoten normaaleja konsulipalveluita.

The New York Time haastatteli ukranalaisia ja yhdysvaltalaisia virkamiehiä, jotka mainitsivat kolme vaihtoehtoa suurlähetystöjen tyhjentämiselle. Kyse voi olla propagandasta, tulevaan konfliktiin varautumisesta ja harhautuksesta. Toki kyse voi olla myös kaikista näistä kolmesta.

Vaikutukset Suomeen ja muualle Eurooppaan

Ukrainan kriisin kiristyessä vaikutukset ulottuvat paljon laajemmalle kuin Ukrainan itärajalle. Naton vahva osallistuminen kriisiin saa Venäjän toimimaan entistä aggessiivisemmin.

Yksi osoitus kiristyneestä tilanteesta on useamman Venäjän maihinnousualuksen ajaminen valtameriltä Itämerelle. Vaikka esimerkiksi maihinnousualusten määrä itämerellä on huomattavasti pienempi kuin kylmän sodan aikaan, niin Ruotsissa tilanteeseen on reagoitu näkyvästi tuomalla lisää joukkoja ja kalustoja strategisesti tärkeään Gotlantiin.

Ukrainan kriisi säteilee Itämerelle // Shutterstock

Tämä on Ulkopoliittisen insituutin vanehmman tutkija Pete Piirasen osoitus siitä, että ukrainan tapahtumat säteilevät myös Itämerelle eikä niitä voi tarkastella toisistaan irrallisina.


Vaikka Piiraisen mukaan maihinnousualukset Itämerellä eivät (ainakaan vielä) ole uhkaavia, niin ne ovat kuitenkin osoitus siitä, että Venäjä haluaa käyttää sotilaallista voimaa diplomaattisten neuvoteluiden jatkeeksi.

Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä että Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole vielä päättänyt aikooko Venäjä hyökätä Ukrainaan. Putin on mestari taktikko ja saatta pelätä, että Yhdysvaltojen ja muiden maiden aseistama Ukraina voi olla sille liian kova pala purtavaksi.

Lähteitä ja tutkittavaa

Historia ja yhteiskunta

Petteri Mikkonen

Kiinnostunut kaikesta! Youtuben parhaat dokumentit!